Turhaa napinaa! Kansa pysyy onnellisempana, kun se ei tiedä, mitä eduskunnassa oikeasti tapahtuu

PAKINA: Jukka Ukkola pohtii, miten valtionhallinnon salailustrategia saataisiin yhtenäiseksi.

Profiilikuva
Teksti
Jukka Ukkola
jukka.ukkola@hotmail.com

Suomen eduskunnassa vierailee päivittäin kansanedustajien lisäksi monenlaista väkeä, esimerkiksi siivoojia, postinjakajia, remonttimiehiä, karvalakkilähetystöjä, ulkomaisia valtiomiehiä, kaupustelijoita, kerjäläisiä, edunvalvojia, asiantuntijoita, turisteja, koululuokkia ja muita kansalaisia.

Tällaisen lauman paimentamisessa on virkamiehillä iso työ, koska jokainen kävijä on ohjattava oikeaan paikkaan ja kirjattava tunnollisesti dokumentteihin.

Tiedot kävijöistä tarvitaan sen varmistamiseksi, että eduskunnasta poistuu vähintään yhtä monta ihmistä kuin sinne menee sisälle.

Muutoinhan eduskuntatalo hiljalleen täyttyisi tuntemattomista ihmisistä, jotka sotkisivat paikkoja, pissaisivat uima-altaaseen, pelehtisivät pater noster -hississä ja jäisivät loisimaan suureen saliin kenenkään varsinaisesti huomaamatta.

Kun saapuneiden ja poistuneiden määrät saadaan joka ilta tasapainoon, kirjanpitoa ei enää tarvita, joten se poistetaan, deletoidaan, silputaan, poltetaan, tuhotaan ja hävitetään saman tien.