Trumpin äänestäjien motiivit: talous vai yhteiskunnallinen asema?
Nykypäivää voi verrata reilun vuosisadan takaiseen tilanteeseen: maanviljelijöiden raivo Washingtonia ja maahanmuuttajia kohtaan kumpusi statuksen menettämisen pelosta.
Onko Donald Trumpia äänestävien duunareiden pohjimmainen motiivi taloudellinen vai kulttuurinen? Ovatko he huolissaan kukkarostaan vai yhteiskunnallisesta asemastaan?
Amerikkalaisen taloushistorian kurssilla, hamalla 1990-luvulla, me vuosikurssini opiskelijat tutustuimme debattiin koskien amerikkalaisten maanviljelijöiden taloutta 1800–1900-lukujen taitteessa.
Yhdysvallat oli teollistumassa ja kaupungistumassa. Amerikkalaisen talouden keskipiste oli liukunut kaupunkeihin. Maaseutu tyhjeni ja sen merkitys amerikkalaisessa taloudessa ja kulttuurissa väheni.
Aikaisemmin maanviljelijät olivat asuneet amerikkalaisen yhteiskunnan, talouden ja kulttuurin keskiössä. Thomas Jeffersonin ylistämät itsenäiset viljelijät olivat nuorten Yhdysvaltojen ikonisoitu symboli sekä viljaa, tupakkaa ja puuvillaa maailmalle myyvän maan talouden moottori.