Toinen näkökulma

Mistä Pyhimyksen ja alaikäisen fanin vuosien viestittelystä oli kyse?

Profiilikuva
Toimitukselta
Teksti
Elina Järvinen
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.
2 MIN

Rap-artisti Pyhimys löytyi helsinkiläisestä grilliravintolasta, Seiska-lehti uutisoi syyskuun viimeisenä maanantaina, julkaisi kuvan ja videonkin. Tältä hän näyttää nyt.

Verkkariasuinen artisti istui pöydän ääressä ja söi. Seiskan mukaan hän oli ”vähän apaattisen oloinen”.

Pyhimys oli kesällä joutunut kohun keskelle ja sitten kadonnut, Seiska kirjoitti. Mediat eivät olleet saaneet kommentteja ”yrityksistä huolimatta”. Eivät saaneet nytkään, juttu perustui lukijan kuvaan.

Kiinnostavaa oli se, miten Seiska kirjoitti kohusta. Se puhui keikkojen peruuntumisesta, sairauslomasta ja siitä, että levy-yhtiö ja ohjelmatoimisto lopettivat yhteistyön.

Tämä kaikki tapahtui, mutta kyseessä olivat kohun seuraukset, eivät sen syy. Varsinainen syy oli kirjeenvaihto, jota Pyhimys oli käynyt alaikäisen tytön kanssa vuosien ajan. Hän oli ”salainen ystävä”, josta Helsingin Sanomien Kuukausiliite oli heinäkuussa julkaissut pitkän jutun. Jutussa ei mainittu Pyhimystä nimeltä, mutta pian sen kuitenkin tiesivät kaikki. Somessa hänet leimattiin hetkessä hyväksikäyttäjäksi. Tosielämässä loppuivat kaikki työt.

Nimeä ei julkisesti vahvistettu – ellei juorumedia Uunoa oteta lukuun.

”Salainen ystävä” on Pyhimys, 44-vuotias helsinkiläinen Mikko Kuoppala. Hän kävi Saana Airtolan kanssa tiivistä kirjeenvaihtoa. Kun yhteydenpito alkoi, Airtola oli 12-vuotias fani, joka kirjoitti artistille pitkän kirjeen.

Mistä suhteessa oli kyse? Kuukausiliitteessä kerrottiin Airtolan tarina. Juttu ei ollut valheellinen, Kuoppala sanoo, käytännössä kaikki siinä oli totta. Mutta näkökulma oli ”todella valikoitu”. Se oli Airtolan.

Kuoppala mietti pitkään, kertoisiko omansa. Yrittäisikö selittää, mitä suhteessa hänen mielestään tapahtui. Vaikka moni asia hävettää ja kaduttaa, jos kokonaan vaikenee, hyväksyy ikään kuin kaikki syytökset.

”Jotenkin puurot ja vellit on menny sekaisin siinä, mistä tässä on ollut kyse.”

Lopulta hän päätti yrittää. Kaivaa kirjeenvaihtoa koneeltaan ja lähettää luettavaksi kaiken, minkä löytää.

Samoina päivinä, kun joku kuvasi Kuoppalan kauppakeskuksen ravintolassa, hän kokosi tiedostoja yli kymmeneltä vuodelta. Sähköpostikeskusteluja, Facebook-viestejä.

Materiaalia kertyi valtava määrä, yhteensä yli 4 100 sivua.

Aloin lukea.

Lue juttu

Ilmoita asiavirheestä