Ei kannattaisi naureskella
Mitä jos kaupunkilaisten välttelevä metsäsuhde onkin se, joka lopulta pelastaa metsämme ja niiden monimuotoisuuden?
3
MIN
Helsingin Sanomat julkaisi jutun, jossa 17-vuotias helsinkiläisteini oli viety metsään. Tarkoituksena oli pohtia mahdollisesti muuttunutta metsäsuhdettamme. Suomalaiset tykkäävät puhua itsestään metsäkansana, mutta koko elämänsä kaupungissa asunut ihminen ei välttämättä metsiin mene eikä niihin kaipaa.
Artikkeli oli lämminhenkinen, ja päähenkilö Petrakin löysi lopulta metsästä paljon hyvää.
Mutta onko hyvän metsä- tai laajemmin luontosuhteen avain oikeasti se, että metsään mennään ja siellä vietetään aikaa? Onko metsässä aikaansa viettävän ihmisen suhde metsään automaattisesti hyvä ja vahva?
