Äly hoi!

Pakina: Väestön älykkyysosamäärä laskee erityisesti Suomessa, Tanskassa ja Norjassa, kirjoittaa Jukka Ukkola

Profiilikuva
Ukkola
Teksti
Jukka Ukkola
Suomen Kuvalehti

Uusi tutkimus on vahvistanut jo aiemmin havaitun ilmiön. Väestön keskimääräinen älykkyysosamäärä ei enää kasva. Se on alkanut laskea suunnilleen vuodesta 1995 lähtien. Näin on käynyt erityisesti suomalaisille, tanskalaisille ja norjalaisille. Ruotsalaisilla on ilmeisesti vielä sen verran järkeä päässä, etteivät ole lähteneet mukaan moiseen tutkimukseen.

Älykkyysosamäärä hupenee Pohjolan Hölmölöissä keskimäärin 0,23 pistettä vuodessa. Siis jos suomalaisten ÄO vuonna 1995 oli tasan 100, kuten teorian mukaan kuuluisi olla, siitä on nyt 22 vuoden alamäen jälkeen jäljellä enää 94,94. Tuolla luvulla pääsee vielä kohtuullisesti täysipäisten kirjoihin, mutta tulevaisuudessa häämöttää noin vuonna 2064 tomppelius, sitten muutaman vuosikymmenen välein mänttiys, tollous, hönttiys, kahelius, sekopäisyys, pöljyys, höperyys ja ääliöys – tosin mitään noista sanoista ei ole lupa käyttää, koska niitä pidetään leimaavina.

Vuonna 2430 suomalaisten keskimääräinen älykkyys putoaa nollaan. Jo reilusti aiemmin on lakattu puhumasta älykkyysosamäärästä, koska jäljellä on pelkkää älykkyysjakojäännöstä. Sitä paitsi kukaan ei enää osaa jakolaskua.

Vielä nyt, kun äly ei ole kokonaan kadonnut, on kohtuullisen helppo huomata, mihin se katoaa. Sen paljastaa jo käänteen vuosiluku, 1995. Suunnilleen silloin alkoi internetin ja muunkin tietotekniikan varsinainen voittokulku. Se on muutamassa vuosikymmenessä tuottanut älypuhelimia, älyasuntoja, älyautoja, älyvaatteita, älypesukoneita, älyjääkaappeja, sosiaalista mediaa ja niin edelleen. Jos ja kun älyn kokonaismäärä on vakio, kaikki se äly, joka sijoitetaan koneisiin, on poissa ihmisiltä. On ihme, ettei älykkyysosamäärämme ole pudonnut tuon enempää.