Teollisuus murroksessa - aineeton tuotanto ei ole utopiaa
Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtajan Jorma Turusen mukaan (Puheenvuoro, SK 13/2011) ”ajatus pääasiassa vain palveluiden ja aineettomien hyödykkeiden tuotantoon nojaavasta modernista taloudesta on utopia”.
Ajatus aineettomiin hyödykkeisiin nojaavasta taloudesta saattaa teknologiateollisuuden näkökulmasta olla houkuttelevaa leimata utopiaksi, mutta tosiasioilta ei voi sulkea silmiä.
Suomen teollinen rakenne on läpikäymässä muodonmuutosta, jossa savupiipputeollisuudesta ollaan siirtymässä lisäarvon tuottamiseen korkeamman jalostusasteen tehtävissä. ETLAn julkaisemassa selvityksessä Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa (lokakuu 2010) on arvioitu talouden lisäarvon lähteitä tulevaisuudessa.
Yksinkertaisuudessaan sen viesti on selkeä: arvo luodaan asiantuntija- ja toimihenkilötehtävissä. Valmistusta ei joko ole lainkaan tai sitä on vain hyvin vähän.
Esimerkiksi vain runsas kymmenes Nokian Suomen henkilöstöstä on teollisuustyössä; lähes 60 prosenttia työskentelee tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä.
Vaatealan yritys L-fashionilla (Luhta) on Suomessa 1 100 työntekijää, joista yksikään ei tee teollisuustyötä – yritys ei valmista Suomessa enää lainkaan vaatteita. Kuitenkin valtaosa L-Fashionin ja suuri osa Nokian tuotteiden lisäarvosta palautuu Suomeen. Teollisen yrityksen organisaatiopyramidi on siis keikahtanut päälaelleen.
Uudella hallituksella on ratkaisun paikka linjata Suomen tulevaisuutta: talous on saatava kasvu-uralle, vaikka perinteiset teknologiset ja teolliset tukijalat eivät välttämättä enää kanna ja luo uusia menestystarinoita.
Innovaatiot ja luovuus ovat yhä tärkeämpiä keinoja luoda työllisyyttä ja taloudellista kasvua. Pelkkä puhe ei kuitenkaan riitä, tarvitaan myös uskallusta tehdä rohkeasti uutta ja eri tavalla.
Teosto ja Nokia ovat hiljattain laatineet yhteisen toimintaehdotuksen Suomen nostamiseksi maailman johtavaksi maaksi luovien ja teknologia-alojen ansaintamahdollisuuksien ja kehitysedellytyksien yhdistäjänä.
Aloitteen keskeiset elementit ovat koordinoitu julkinen rahoituspohja, kannustavan toimintaympäristön luominen sekä investointien ja viennin kasvattaminen. Niiden avulla Suomeen voitaisiin luoda uusia toimintamalleja hyödyntävä ja uutta sisältöä tuottava innovaatioklusteri.
Tammikuussa 2011 Cannesissa pidetyssä maailmanlaajuisessa musiikkialan Midem-tapahtumassa EU:n sisämarkkinakomissaari Michel Barnier painotti luovien alojen kulttuurista ja taloudellista merkitystä.
Luovien alojen työllisyysvaikutus EU:ssa on noin neljä miljoonaa työpaikkaa ja alojen tuottama lisäarvo vuonna 2008 oli lähes 200 miljardia euroa. Tämä osoittaa, ettei palveluiden ja aineettomien hyödykkeiden tuotantoon nojaava talous ole utopiaa. Se on jo tätä päivää, ja vielä enemmän tulevaisuutta.
Midemissä esiteltiin myös joukko musiikkialan lupaavimpia start-up yrityksiä. Näiden 30 nousevan tähden joukossa oli viisi suomalaisyritystä. Jos tällaiset lupaukset osataan tunnistaa, niitä osataan tukea ja niille annetaan mahdollisuus kehittyä ja kukoistaa, Suomesta nousee tulevaisuudessa kasvava joukko luovan alan menestyjiä. Heillä on myös maailmanlaajuista kaupallista potentiaalia.
Luovan työn ja talouden avulla koko suomalainen yhteiskunta hyötyy kasvun, työllisyyden ja hyvinvoinnin muodossa.
Kirjoittaja on Teosto ry:n toimitusjohtaja.