Aikojen taa

Pakina: Ne, jotka ymmärtävät, voivat kokeilla ajan suunnan muuttamista lukemalla tämän tekstin lopusta alkuun, kirjoittaa Jukka Ukkola.

Profiilikuva
Ukkola
Teksti
Jukka Ukkola
jukka.ukkola@hotmail.com
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Päättyneen vuoden tiedesaavutuksiin kuului se, että joukko venäläisiä, sveitsiläisiä ja amerikkalaisia fyysikkoja onnistui kääntämään ajan suunnan, siis taaksepäin. Tämä keksintö jäi tuoreeltaan vähälle huomiolle, koska ajan riento eteenpäin oli varsin rajua, eikä edes kellojen siirtelystä kesä- ja talviaikaan onnistuttu luopumaan pienen Suomen sisukkaista yrityksistä huolimatta.

Nyt hieman rauhallisemman keskitalven aikana voimme perehtyä asiaan. Kuten useimmat meistä eivät tiedä, ajan suunnan fysiikassa määrää termodynamiikan toinen pääsääntö. Sen mukaan eristetty järjestelmä pyrkii kohti epäjärjestystä. Tämä sääntö kuulemma selittää esimerkiksi sen, miksi veteen liuennut tee ei vetäydy takaisin teepussiin, tulivuoren purkaus ei palaa maan uumeniin eivätkä biljardipallot järjesty kolmiomuotoon sen jälkeen, kun ne on hajotettu ensimmäisellä lyönnillä. Ilmeisesti sama laki selittää myös sen, miksei päässyttä pierua voi peruuttaa – tätä ilmiötä ei vain ole kehdattu käyttää esimerkkinä.

Nyt puheena olevan fyysikkoryhmän varsinainen älynväläys oli keskittää huomio yksittäiseen elektronihiukkaseen. Kuten entistäkin harvempi meistä tietää, kvanttimekaniikassa hiukkasen liikettä kuvataan Schrödingerin yhtälöllä. Sen mukaan elektronin sijaintipaikan epävarmuus kasvaa hyvin nopeasti, mutta teoriassa muutoksen suunta voidaan muuttaa. Käytännössä näin ei ole koskaan käynyt ja teoriassakin tapahtuma on huimaavan epätodennäköinen.

Haluatko palata ajassa takaisin muutaman minuutin päähän? Näin se käy.