Tarvitaanko vieraan kielen taitoa enää? – Googlen kuulokkeet tulkkaavat korvaasi 40 kieltä

KOLUMNI: Aito vuorovaikutus on niin täynnä nyansseja, ettei konekäännös sitä korvaa, kirjoittaa Lari Kotilainen.

Profiilikuva
Google
Teksti
Suomen Kuvalehti
Suomen Kuvalehti

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Jouduin kesän korvalla töissä kuumottavaan tilanteeseen. Olin tutkimusryhmäläisteni kanssa esittelemässä kielenoppimiseen liittyvää tutkimushanketta. Kuulijakaartina oli rahoituksen hankkimisen asiantuntijoita. Tärkeää porukkaa siis.

Esittelymme päättyi tyrmäykseen. Eräs raatilainen kyseenalaisti hankkeen, koska kielenoppimiseen on turha satsata. Viiden vuoden päästä kukaan ei kuulemma opiskele kieliä. Tietokoneet hoitavat tulkkauksen.

Asia jäi mietityttämään. Yritettiinkö meitä provosoida? Vai ihan oikeastiko yliopiston asiantuntija oli sitä mieltä?

Kielenopiskelijoita on maailmanlaajuisesti valtavasti, ja maahanmuuton lisääntyessä määrä vain kasvaa. Kielenopiskelu on ylipäänsä miljardiluokan bisnes.

Aikamoista, jos homma loppuu tyystin viiden vuoden kuluttua. Pidin ajatusta aikamoisena puppuna.

 

Enpä tiennyt tuolloin, että Googlen tuotekehittäjät olivat jo matkanneet tulevaisuuteen. Nyt puoli vuotta myöhemmin he julkistivat puhetta kääntävät Google Pixel Bud -kuulokenapit.

Googlen kuulokkeiden, älypuhelimen ohjelmiston ja verkkoyhteyden kanssa voi periaatteessa ymmärtää vieraskielistä puhetta. Puhuminenkin onnistuu, tosin kuulija joutuu kuuntelemaan käännöksen puhujan kännykältä.

Härpäke toimii 40 kielellä, joista suomi on ilahduttavasti yksi. Meidät tyrmänneen asiantuntijan kysymys on siis kai sittenkin relevantti: tarvitaanko vieraan kielen taitoa enää?

Tarvitaan, sillä konekääntämisen laatu ei ole riittävän hyvää, sanoo moni. Hyvä pointti, käännösohjelma ei tietenkään vastaa ammattikääntäjää.

Toisaalta karkeakin käännös riittää monessa tilanteessa. Käännösohjelmat kuuluvat olevan jo nyt korvaamattomia esimerkiksi Välimeren rannoilla pakolaisten ja eurooppalaisten spontaaneissa kohtaamisissa.

Kollegani lingvistit taas ovat huomauttaneet, että kielitaidon kaventuminen kaventaa ajattelua. Kun tunnemme vain yhden kielen, tunnemme vain yhden tavan ajatella.

Kielitaito on ajattelun taitoa ja kulttuurin tuntemusta. Tämä on aihe, josta mieluusti paasaan.

Pelkään kuitenkin, että kielenoppimisen syyksi ajatus ei ole riittävän kouriintuntuva.

Kuvittele konekääntäjä mukaasi bisnespalaveriin, vastaanotolle, baariin tai treffeille.

Konkreettisempi syy kieliopintojen jatkamiseen on konekääntämisen kömpelyys.

Konekääntäjä sopii ehkä turistimatkalle, mutta kuka haluaa puhua monotonisen koneäänen välityksellä pidempään. Kuvittele konekääntäjä mukaasi bisnespalaveriin, lääkärin vastaanotolle, baariin tai treffeille, niin ymmärrät, mitä tarkoitan.

Aito vuorovaikutus on niin täynnä nyansseja, pienten taukojen ja äänensävyjen merkityksiä, ettei sitä tuosta vain korvata. Tekniikka kehittyy, mutta veikkaanpa, että korvanappikääntäjät ovat vielä pitkään lähinnä hätäapu tai vitsikäs kuriositeetti.

Aidon vuorovaikutuksen saavuttaminen riittää jo syyksi jatkaa kielenopiskelua. Henkilökohtaisesti minulla on kuitenkin toinenkin syy. Kielenopiskelu on nimittäin hauskaa.

Se on haastavaa ja tavoitteellista toimintaa. Parhaimmillaan se on sosiaalista: sitä tehdään ihmisten kanssa ja sen maalina on kanssakäyminen ihmisten kanssa.

Aion siis opetella vieraita kieliä jatkossakin, enkä ole ainoa. Lupaan syödä hattuni, jos tietokonekääntäminen vaikuttaa työväenopistojen ranskan kurssien tai maahanmuuttajien suomen kurssien osallistujamääriin.

Odotan silti innolla myös tekniikan kehitystä. Osaan Googlen uutuuden neljästäkymmenestä kielestä auttavasti viittä. Karkeakin näkymä loppuihin kolmeenkymmeneenviiteen on houkutteleva tarjous. 

 

Kirjoittaja Lari Kotilainen tutkii ja opettaa suomen kieltä Helsingin yliopistossa.