Venäjä-suhde Suomen opein

Virolaiset esittävät kovia vaatimuksia ja arvostelua itänaapuriaan kohtaan. Suomalaisetkin toimivat näin itsenäisyyden alkuvuosina 1920-luvulla.

Profiilikuva
näkökulma
Teksti
Hiski Haukkala

Toisinaan Suomessa pohditaan, mikseivät virolaiset voisi hoitaa Venäjä-suhteitaan kuten me: pragmaattisesti ja yhteistyöhakuisesti. Suomalaisiin silmiin virolaisten toiminta näyttäytyy usein tarpeettoman riidanhaluisena. Myös Suomi on saanut oman osansa virolaisilta. Kritiikkiä on esitetty Suomen liiallisesta pehmeydestä Venäjää kohtaan.

Silti myös monet virolaiset toivoisivat maalleen parempia idänsuhteita. Suomalaisten kysymyksen he kuitenkin kääntävät toisin päin ja osoittavat Moskovaan: miksi te ette voi kohdella meitä kuin suomalaisia?

Nämä kysymykset leijuivat ilmassa helmikuun alussa, kun osallistuin Tarton rauhan satavuotisjuhlaseminaariin Virossa. On mielenkiintoista, kuinka omassa historiassamme alaviitteeksi muuttunut käsite on siellä arvossaan. Rauhaa muistettiin Tartossa peräti kahden päivän ja usean korkean profiilin tapahtuman ajan. Samalla jo kaksi vuotta sitten alkaneet Viron itsenäisyyden satavuotisjuhlat päättyivät.