Tarja Cronberg: Ydinaseettomalla maailmalla voi olla kova hinta

Profiilikuva
Barack Obama
Teksti
Tarja Cronberg

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama on nostanut ydinaseettoman maailman poliittiseen keskusteluun ja asettanut sen tavoitteekseen. Ydinaseisiin liittyvät sotilaalliset uhkakuvat ovat voimakkaasti vähentyneet, monien mielestä ydinaseet ovat ajatuksena vanhentuneita. Aikamme uhkia – terrorismia ja ilmastonmuutosta – vastaan ei taistella ydinasein.

Ydinaseiden rakentaminen ja ylläpitäminen on erittäin kallista, ei vain Pohjois-Korealle tai Iranille, vaan myös suurille ydinasevaltioille kuten USA:lle. Ydinaseeton maailma ei olisi vain turvallisempi, sen puolustusmenot olisivat myös huomattavasti pienemmät. Nyt kuitenkin uhkaa käydä samoin kuin kylmän sodan jälkeen. Säästöjä ei synnykään, vaan puolustusmenot kasvavat. Ydinaseettomuus tuleekin yllättäen kalliiksi.

Uusi Start-sopimus on hiljattain neuvoteltu Venäjän ja USA:n välillä. Ydinkärkien määrää vähennetään molemmissa maissa maksimissaan 1 550:een. Aikaisempi katto oli 2 200. Myös esimerkiksi laukaisualustojen määrää tullaan vähentämään. Poliittista tahtoa siis löytyy. Ydinaseiden määrä on tosin vielä tämän jälkeenkin niin suuri, että se riittää tuhoamaan maailman suurkaupungit moneen kertaan. Silti tästäkin sopimuksesta Obama maksaa kovan hinnan.

Sopimus on hyväksyttävä USA:n senaatissa. Republikaanit eivät ole tähän valmiita. Hyväksymisen hintana on republikaanien ajama ydinasevarastojen modernisointi. Nyt Obaman hallinto on esittänyt senaatille, että Yhdysvaltojen ydinaseita modernisoidaan 180 miljardilla dollarilla seuraavana kymmenvuotiskautena. Tästä 80 miljardia on lisäkustannusta Start-sopimuksen poliittisesta hyväksymisestä. Yhdysvaltain ydinaselaboratoriot eivät suinkaan vähennä työntekijöitä, vaan esimerkiksi Los Alamosin laboratorion budjetti kasvaa 22 prosentilla.

Venäjä ja Kiina ovat tukeneet ajatusta ydinaseettomasta maailmasta. Molempien maiden ehtona on, että ohjuspuolustusjärjestelmien rakentamista rajoitetaan ja että avaruuden aseistus lopetetaan. USA on niin ohjuspuolustuksessa kuin avaruuden aseistuksessakin teknologisesti johtava maa.

Venäjä ja Kiina pelkäävät, aivan oikeutustikin, että ilman ydinaseita amerikkalaisilla tulisi olemaan maailman sotilaallinen herruus. Molemmat ovat esittäneet, että YK:ssa hyväksyttäisiin sopimus avaruuden aseistuksen rajoittamisesta. USA:n republikaaneille niin ohjuspuolustuksen rajoitukset kuin avaruuden aseistuksen kielto ovat kuin punainen vaate.

Obaman hiljattain julkaistu ydinaseoppi esittääkin. että USA ei tule hyväksymään minkäänlaisia rajoituksia ohjuspuolustukseen. Tämä puolestaan tietää puolustusmenojen voimakasta kasvua. Ohjuspuolustusjärjestelmien rakentaminen on kallista. Vielä ei edes tiedetä, tulevatko ne toimimaan, mutta jo niihin liittyvä tekninen kehitystyö maksaa valtavasti. Obama onkin saanut niellä 400 miljoonan dollarin lisäyksen nykyiseen n 10 miljardin dollarin vuosittaiseen ohjuspuolustusbudjettiin.

Jos rajoituksia ei tule, panostavat myös Kiina ja Venäjä ohjuspuolustukseen. Naton pääsihteeri näkee Euroopan ohjuspuolustuksen Naton tehtävänä. Maksajasta ei kuitenkaan ole vielä tietoa talousvaikeuksien kanssa kamppailevissa eurooppalaisissa jäsenmaissa.

Avaruuden aseistus etenee. Avaruuden aseistuksesta tarvittaisiin kiireellisesti uusi sopimus, edellinen on vuodelta 1967. Se rajoittaa vain ydinaseiden sijoittamista avaruuteen. Uusia asejärjestelmiä on kuitenkin kehiteillä, myös avaruuteen. YK:ssa USA on tähän saakka vastustanut kaikkia esityksiä uusista sopimukssista. Jos asevarustelua tulevaisuudessa tullaan käymään avaruudessa, mikä vaikuttaa hyvinkin todennäköiseltä, vain taivas on kustannusten rajana.

Ydinaseettomasta maailmasta voidaan joutua maksamaan kova hinta. Jos jokainen ydinaseiden vähennys vaatii lisärahoitusta ydinaseiden ylläpitoon läpäistäkseen USA:n senaatin ja jos ohjuspuolustusta ja avaruuden aseistusta ei pystytä kansainvälisillä sopimuksilla rajoittamaan, kasvavat puolustusmenot sen sijaan että ydinaseettomassa maailmassa rahaa voitaisiin ohjata köyhyyden vähentämiseen, terveyteen ja koulutukseen.

Kirjoittaja Tarja Cronberg on Rauhanliiton puheenjohtaja, joka seurasi Suomen valtuuskunnan jäsenenä ydinsulkusopimusneuvotteluja. Ulkopoliittinen instituutti on julkaissut hänen raporttinsa Nuclear-Free Security (UPI no 21) (pdf).