Huuhaata vai tiedettä?
Ennakkoluulot ja perinteisiin lukkiutuminen kahlitsevat tieteelle olennaista kriittistä ajattelua, kirjoittaa Tapio Määttä.
Ilmoittauduin kerran väitöskirjaa tehdessäni mukaan naisoikeuden tutkijaseminaariin. Järjestäjät pitivät tarpeellisena erikseen varmistaa, olenko ilmoittautunut oikeaan tilaisuuteen.
Olin: minua kiinnosti naisoikeuden monitieteisyys. Ajattelin, että naisoikeus olisi metodisesti kiinnostava omalle ympäristöoikeudelliselle tutkimukselleni.
Tapaus tuli mieleeni, kun luin perussuomalaisia lähellä olevan Suomen Perusta -ajatuspajan julkaiseman Tutkimusta vai ideologiaa? -pamfletin.
Pamfletissa on kiinnostavia ehdotuksia tutkimushankkeiden yhteiskunnallisen merkityksen avoimuuden lisäämiseksi ja tiedeviestinnän kehittämiseksi. Kirjoituksen uskottavuutta nakertaa kuitenkin sen asenteellisuus. Siinä leimataan ”puhtaaksi huuhaaksi” ja ”ideologisesta näkökulmasta tehdyksi agendatieteeksi” muun muassa sukupuolentutkimuksen alaan kuuluvia Suomen Akatemian rahoittamia hankkeita.
