Entistä sekavampaa

Hallitus uudistaa ulkomaalaislain selkeäksi kokonaisuudeksi, todetaan pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitusohjelmassa.

Kuulostaa erinomaiselta. Minkä tahansa lainsäädännön selkeyttäminen on kannatettavaa. Harvoin se kuitenkaan onnistuu.

Lakeja valmistelevat juristit osaisivat kyllä kirjoittaa selkeitä lakeja. Lainsäädäntö syntyy kuitenkin aina poliittisten kompromissien seurauksena.

Ristiriitaisuudet ja tulkinnanvaraisuudet ovat lainsäädännön ominaispiirre. Niistä on mahdotonta päästä eroon.

Juristina täytyy kuitenkin aina vetää syvään henkeä, kun huomaa, että poliittisten irtopisteiden keruu ja identiteettipolitiikka ohjaavat lainvalmistelua. Jo hallitusohjelmasta oli luettavissa, että maahanmuutto- ja ulkomaalaislainsäädännöstä on tulossa nykyistä selvästi sekavampi ja ristiriitaisempi kokonaisuus.

Hallitusohjelma sisältää hyvin yksityiskohtaiset linjaukset siitä, miten näitä lakeja hallituskauden aikana kehitetään. Uudistukset koskevat laajasti maahantuloa, oleskelulupia, perheenyhdistämistä, lupien jälkivalvontaa ja maasta poistamista.

Yksi osa kokonaisuutta on pysyvän oleskeluluvan ehtojen tiukentaminen. Ohjelmassa todetaan juhlavasti, että tavoite ”on kannustaa kotoutumiseen ja antaa näkymä tulevaisuudesta suomalaisessa yhteiskunnassa”.

Hallitusohjelmassa tarkoitetut ”kotoutumisen kannusteet” tarkoittavat käytännössä uusia velvoitteita suomen kielen oppimiseen, työntekoon sekä suomalaisen yhteiskunnan sääntöjen noudattamiseen.

Yksi pieni positiivinen asia hallituksen nuivasta ja Suomen kansantaloutta vahingoittavasta maahanmuuttopolitiikasta löytyy. Se on pysyvän oleskeluluvan myöntäminen aiempaa joustavammin Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneille. Tämä on tärkeä tavoite, jos halutaan yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevien ulkomaalaisten työllistyvän nykyistä laajemmin Suomeen.

Valitettavasti näyttää siltä, että hallitus saattaa toteuttaa uudistuksen tavalla, joka romuttaa hyvän idean.

Sisäministeriö on laatinut luonnoksen uudesta lainsäädännöstä, joka koskee pysyvien oleskelupien myöntämistä. Se on parhaillaan lausuntokierroksella. Luonnos on ilmeinen pettymys kaikille niille, jotka ovat olettaneet hallituksen edes jollakin tavoin haluavan edistää työ- ja osaamisperäistä maahanmuuttoa.

Luonnoksen mukaan suomalaisessa korkeakoulussa ylemmän korkeakoulututkinnon tai yliopistoissa kandidaatin tutkinnon suorittaneet voisivat saada pysyvän oleskeluluvan. On käsittämätöntä, että säännös ei luonnoksen mukaan koskisi ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita.

Ammattikorkeakoulututkinto rinnastuu yliopistojen kandidaatin tutkintoon. Ammattikorkeakoulut ovat aiempien hallitusten linjausten mukaisesti panostaneet kovasti englanninkielisen koulutuksen laajennuksiin. Korkeakoulujen ulkomaalaisista opiskelijoista merkittävä osa suorittaa juuri ammattikorkeakoulututkintoa. Kaksi kolmasosaa ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista kansainvälisistä opiskelijoista työllistyy tai jatkaa opintojaan Suomessa.

Orpon hallituksen jäljiltä ulkomaalaislainsäädännöstä tulee entistä sekavampaa ja tulkinnanvaraisempaa. Odotukset tilanteen korjaamisesta kohdistuvat jo seuraavaan hallitukseen. Korjaussarjasta tulee näillä näkymin pitkä.