Ilmiantaja

Kolumni: Suuren yleisön ymmärrys toimittajan työstä on hyvin ohutta ja myös oma ammattikunta katsoo rivistä erottuvia usein kylmästi, kirjoittaa Anu Koivunen.

Profiilikuva
mediakolumni
Teksti
Anu Koivunen
Suomen Kuvalehti

Viime viikko oli toimittajien ammattikunnan kannalta merkittävä: MV-lehteä koskevassa ratkaisussaan Helsingin käräjäoikeus tunnisti ja tuomitsi toimittajiin suuntautuvan nettihäiriköinnin. Oikeus linjasi, että vaikka toimittajan työ on julkista, se ei tee toimittajasta julkisuuden henkilöä, jonka yhteiskunnallisen päättäjän tavoin pitää kestää kovempaa kritiikkiä.

Samalla viikolla kävi tosin myös ilmi, että suuren yleisön ymmärrys toimittajien työstä on hyvin ohutta ja myös oma ammattikunta katsoo rivistä erottuvia usein kylmästi.

Kun Aku Louhimies syytti Facebook-päivityksessään Ylen toimittajaa työntekonsa estämisestä, STT riensi kysymään Sara Rigatellilta, miksi tämä tarkisti uutisvihjettä – siis teki journalistin perustyötä.

Louhimiehen epäasiallisista ohjausmetodeista keväällä jutun tehnyt toimittaja oli ottanut yhteyttä Britannian yleisradioyhtiöön vahvistaakseen tiedon Louhimiehen uudesta kansainvälisestä ohjaustyöstä ja kysynyt, tietääkö BBC suomalaisesta keskustelusta.