Suomi 200
Pakina: Tulevaisuuden voi laskea tasaisen vauhdin taulukolla, kirjoittaa Jukka Ukkola.
Tänä vuonna on muisteltu muistelemasta päästyäkin, millainen Suomi oli sata vuotta sitten. Mikäs siinä, mutta nyt on aika siirtyä muistelemaan sitä, millainen Suomi on sadan vuoden kuluttua. Se onnistuu helposti tasaisen vauhdin menetelmällä. Kun tiedämme, miten asiat olivat sata vuotta sitten ja miten ne ovat nyt, meidän tarvitsee vain laskea niiden erotus ja lisätä se tämänhetkiseen tilanteeseen. Tulos kertoo, millaista on sadan vuoden kuluttua.
Menetelmää valaissee esimerkki: jos sata vuotta sitten elettiin vuotta 1917 ja nyt vuotta 2017, niiden erotus on tasan 100. Kun se lisätään tämänhetkiseen vuosilukuun, päästään suoraan vuosilukuun 2117, jota hyvin todennäköisesti eletään sadan vuoden kuluttua. Matemaattisesti yhtälö voidaan ilmaista näin: N100 = N0 + (N0 – N-100).
Samalla kaavalla voidaan laskea, että suomalaisia on sadan vuoden kuluttua 8,3 miljoonaa, koska vuonna 1917 meitä oli 3,1 miljoonaa ja tänä vuonna 5,7 miljoonaa.
Autojen määrä on kasvanut itsenäisyyden ensimmäisen vuosisadan aikana noin 3000-kertaiseksi, yli kolmeen miljoonaan. Jos ja kun trendi jatkuu samanlaisena, vuonna 2117 maassamme on autoja noin yhdeksän miljardia. Siis jokaisella suomalaisella on silloin reilut tuhat autoa. Mahtaapa ruuhkia riittää, koska tilastojen mukaan Suomen pinta-ala ei ole sadassa vuodessa lisääntynyt, päinvastoin kutistunut. Jos kutistuminen jatkuu samaa tahtia, Suomi vuonna 2117 on toistakymmentä prosenttia nykyistä pienempi ja sen pinta-alasta noin neljännes on autojen peittämää.
