Talkoisiin liittyy monia mukavia mielikuvia – Paitsi, jos kyseessä ovat synnytystalkoot

KOLUMNI: Antti Rinteen sanavalinnasta noussut kohu osoittaa, että sanat ovat muutakin kuin niiden päämerkitys, kirjoittaa Lari Kotilainen.

Profiilikuva
Kieli
Teksti
Suomen Kuvalehti
Suomen Kuvalehti
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Ei ole helppoa olla keskiäkäinen suomalaismies keskisuuren puolueen puheenjohtajana. Yrität sitä ja yrität tätä, mutta puolueen kannatus ei lähde nousuun. Päinvastoin joudut median hampaisiin ja omatkin alkavat tiuskia, ettei noin saa sanoa. Mikä näissä synnytystalkoissakin nyt on väärin?

Näin saattaisi lukea demareitten puheenjohtajan Antti Rinteen päiväkirjassa, jos saisimme sinne kurkistaa. Rinne sai aikaan pienen somemyrskyn suosittelemalla suomalaisille lasten tekemistä. Ei aivan älytön ajatus näinä laskevan syntyvyyden aikoina.

Sanavalinta synnytystalkoot ei vain miellyttänyt oikein ketään. Vertailukohdaksi nostettiin niin kolmas valtakunta kuin Margaret Atwoodin Orjattaresi-kirja. Eli natseja ja Trumpin naiskuvan ajankohtaiseksi nostama dystopiaromaani. Ei tainnut mennä, Antti Rinne, niin kuin Strömsössä.

Vauvatalkoot olisi ollut varmempi sanavalinta.

Nyt on pakko oikein pysähtyä hetkeksi. Siis synnytystalkoot. Aika viattoman kuuloinen sana. Talkoisiin liittyy monia mukavia mielikuvia. Talkoissa autetaan toisia ja tehdään yhdessä jotain. 1980-luvun pihatalkoissa lapset saivat juoda keltaista jaffaa.