Suosalo on turhaan huolissaan: teatterikouluissa luetaan yhä klassikoita

On ikävää, että näyttelijäntaiteen yliopisto-opetuksesta esitetään kuulopuheisiin perustuvia arvioita, kirjoittaa näyttelijä Mikko Kauppila.

Profiilikuva
Lukijalta
Teksti
Suomen Kuvalehti
Suomen Kuvalehti
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Teatterikouluissa luetaan yhä klassikoita

Aleksis Kiveä käsitelleessä artikkelissa (SK 39/2021) esiintyi huoli nykynäyttelijöiden ammattitaidosta. ”Mitä helvettiä siellä Teatterikoulussa nykyään opetetaan”, kuului näyttelijä Martti Suosalon huolestunut kysymys. Sakari Katajamäki peräänkuulutti lisää kirjallisuuden opintoja teatteritaiteen maisterin tutkintoon.

On ikävää, että näyttelijäntaiteen yliopisto-opetuksen sisällöistä ja niiden validiteetista esitetään kuulopuheisiin perustuvia arvioita ilman, että kukaan näyttelijänpedagogiikan varsinainen asiantuntija pääsee ääneen. Kyllä teatterikouluissa – niissä molemmissa – edelleen luetaan klassikoita ja esitetään: tuoreen kokemukseni mukaan ainakin Aleksis Kiveä, Hella Wuolijokea, Minna Canthia, Maria Jotunia ja Mika Waltaria, muutaman mainitakseni.

Mikko Kauppila

Näyttelijä, teatteritaiteen ja filosofian maisteri