Menneisyys auttaa ennakoimaan tulevia ympäristöuhkia
Puheenvuoro: Avaamme vapaaehtoisesti oven kohtalolle laiminlyömällä perustutkimusta, kirjoittaa professori Atte Korhola.
Poikkeuksellisen lämmin kesä on synnyttänyt keskustelun hallitsemattomista ympäristömuutoksista. Puhutaan dominoefektistä, jossa järjestelmän uusi tila vahvistaa muutoksen aiheuttajaa.
Ilmaston lämpeneminen kutistaa arktista merijääpeitettä, joka kerrannaisvaikutuksineen taas lisää lämpenemistä. Samoja noidankehiä voi syntyä ikiroudan ja lumen sulaessa, puuttoman tundran vihertyessä, Pohjois-Atlantin kiertoliikkeessä ja Jäämeren perustuotannon muuttuessa.
Jotkut muutokset vievät meidät sellaisen kynnyksen yli, ettei kehitystä enää voi kääntää.
Mutta milloin tiedämme lähestyvämme suuren luokan ympäristömuutosta? Onko olemassa keinoja kynnysarvojen ennakointiin?
