Pakolaiset – Suomen on autettava kriisimaiden lapset kouluun
PUHEENVUORO: Vain alle kaksi prosenttia humanitaarisesta avusta on ohjattu koulutukseen, kirjoittaa Kirkon ulkomaanavun toiminnanjohtaja.
Humanitaarisen avun ohjaaminen kriisien keskellä elävien lasten ja nuorten koulutukseen on ollut täysin riittämätöntä. Kaikkiaan 35 kriisimaassa on 75 miljoonaa lasta ja nuorta, jotka tarvitsevat pikaisesti koulutusta. Kriisin keskellä elävät lapset tulisi saada mahdollisimman pian takaisin kouluun. Esimerkiksi monet Libanonissa olevat syyrialaispakolaiset ovat olleet koulutuksen ulottumattomissa jopa neljä vuotta.
Kun ympäröivä yhteiskunta on sortunut sodan, luonnonkatastrofin tai muun syyn takia, koulutuksen vaikutus lasten ja nuorten tulevaisuuteen on usein ratkaiseva. Se tarjoaa pakolaisleireillä ja muissa vaativissa olosuhteissa eläville tarpeellista tekemistä ja lisää mahdollisuuksia työllistymiseen ja sitä kautta kestävään toimeentuloon.
Koulutuksella on myös positiivinen korrelaatio tyttöjen mahdollisuuksiin välttyä päätymästä lapsiavioliiton osapuoleksi ja nuorten mahdollisuuksiin pysyä aseellisten ryhmien houkutusten ulkopuolella. Ennen kaikkea koulutus tuo toivoa tulevaisuudesta. Kaikesta tästä huolimatta vain alle kaksi prosenttia humanitaarisesta avusta on ohjattu koulutukseen.
Istanbulissa järjestettiin toukokuun lopussa maailman ensimmäinen humanitaarisen avun huippukokous. Kriisien keskellä tarjottava koulutus nousi World Humanitarian Summitin yhdeksi keskeiseksi teemaksi, ja siellä julkistettiin Education Cannot Wait Fund -rahasto kunnianhimoisin tavoittein. Ensimmäisenä vuotena tavoitellaan 150 miljoonan dollarin sitoumuksia ja viiden vuoden aikana jopa 3,85 miljardin dollarin edestä varoja, joilla tulisi saada 13 miljoonaa kriisien keskellä elävää lasta koulun penkille.
