Ei koulua varten – vaan elämää

Pisa-tutkimuksen tarkoituksena on osaamisknoppien sijasta mitata koulun jälkeisessä elämässä tarvittavia taitoja. Olisi syytä tutkia, miten siinä on Suomessa onnistuttu.

Profiilikuva
näkökulma
Teksti
Roope Uusitalo
Kirjoittaja on julkistalouden professori Helsingin yliopistossa.

Tiistaina 3. joulukuuta julkaistun Pisa-tutkimuksen mukaan suomalaisnuoret pärjäävät edelleen mainiosti. Suomalaisten lukutaito on OECD-maiden parhaimpien joukossa. Luonnontieteissä OECD-maista merkitsevästi paremmin menestyvät vain japanilaiset ja virolaiset.

Matematiikkaakin suomalaisnuoret osaavat selvästi OECD-maiden keskiarvoa paremmin, vaikka maailmanmestaruustasosta vähän jäädäänkin. Kaikilla Pisa-tutkimuksen mittareilla parhaiten pärjäävät Aasian maat, erityisesti Singapore ja Kiinan tutkimuksessa mukana olevat alueet.

Suomalaisnuorten Pisa-tulokset ovat vuosi vuodelta heikentyneet, mutta akuuttia huolta osaamisen romahtamisesta eivät nyt julkaistut tulokset tue. Ainoastaan luonnontieteen osaaminen on tilastollisesti merkitsevällä tavalla heikentynyt edelliseen tutkimukseen verrattuna. Suomalaisnuorten luku- ja laskutaito ovat käytännössä ennallaan.

Tutkimus toteutettiin nyt seitsemännen kerran. Kaikkien osallistujamaiden nuoret vastaavat samoihin kysymyksiin ja osa tehtävistä pysyy kerrasta toiseen samoina, joten Pisa tuottaa vertailukelpoista tietoa sekä maiden välisistä eroista että kehityksestä kussakin maassa.