Suomen vastaus propagandaan on avoimuus
Valheellisen tiedon levittäminen täytyy ottaa vakavasti, kirjoittaa Lenita Toivakka.
Ukrainan kriisi on muistutus siitä, kuinka keskeinen osa väärän tiedon välityksellä on nykypäivän konflikteissa. Etenkin Venäjän mediassa levitetään tarkoituksella väärää tietoa sekä Ukrainasta että sitä tukevista länsimaista. EU:n jäsenenä myös Suomi on saanut osansa. Vaikka Suomeen ei kohdistu erityistä uhkaa, täytyy valheellisen tiedon levittäminen ottaa meilläkin vakavasti.
Suomi on ajoittain joutunut venäläismedian hampaisiin, koska olemme johdonmukaisesti tuominneet Venäjän toimet Krimillä ja Itä-Ukrainassa. Olemme muun EU:n rintamassa vaatineet Venäjää muuttamaan linjaansa ja käyttäneet painostuskeinona talouspakotteita.
Ulkoministeriö luonnollisesti seuraa venäläismedian kirjoittelua Suomesta. Olemme nähneet kuinka maamme poliittisen johdon lausuntoja vääristellään, jotta Suomi näyttäisi olevan erillään EU:n linjasta. Ikävimpiä ovat suoranaiset valheet, joilla lietsotaan väärää kuvaa suomalaisista kansana. Muistissa ovat myös parin vuoden takaiset väitteet Suomen lastensuojelun venäläisvastaisuudesta.
Harhaanjohtavaa tietoa ei ole vain virallisessa venäläismediassa, vaan sitä ujutetaan myös muiden maiden viestimiin. Eniten vääriä tietoja on sosiaalisessa mediassa.
