Ollako tankkeri vai kajakki

Nykyiset ongelmamme olivat nähtävissä vuosikymmeniä sitten, mutta niitä ei otettu todesta. Onko Suomella nyt vimmaa uudistua?

Profiilikuva
näkökulma
Teksti
Mikko Hautala
Kirjoittaja on opintovapaalla oleva Suomen entinen Moskovan- ja Washingtonin-suurlähettiläs.
3 MIN

Maailmanhistorian suurimmat poliittiset myllerrykset ovat yleensä liittyneet suurvaltain nousuun tai tuhoon. Kerran niin mahtavat valtakunnat ovat sortuneet ryminällä. Ja uusia on kasvanut tilalle.

Siinä sivussa pientenkin kohtalot on usein ratkaistu. Venäjän imperiumin romahdus mahdollisti Suomen itsenäisyyden.

Suurvaltain vahvistumiselle on aina syynsä, joita on koetettu selvittää historiankirjoituksen alusta saakka. Iso-Britannia nousi huipulle, kun se pääsi teollistumisen vauhtiin muita aiemmin ja kykeni hallitsemaan maailman meriyhteyksiä laivastonsa avulla. Yhdysvalloista tuli kukkulan kuningas, kun toinen maailmansota luhisti sen haastajat. Neuvostoliiton kadottua se jäi kukkulalle yksin.

Kiinan nousun takana on puolestaan pian viisikymmentä vuotta jatkunut teollinen kasvu, joka on jalostumassa myös geopoliittiseksi vallaksi. Amerikkalaisten silmissä juuri Kiinan voiman kasvu uhkaa muuttaa nyt koko toisen maailmansodan jälkeisen maailmanjärjestyksen perusteet.

Mahdin katoamiselle on myös syynsä. Nii­täkin on analysoitu maailman sivu. Osa tuhon teorioista painottaa kulttuurisia seikkoja, kuten kiinnostusta luksukseen ja moraaliseen mädännäisyyteen. Kun kansallinen yhteishenki hapertuu, kuppikuntaisuus lisääntyy.