Suomen on oltava aktiivinen rauhanvälittäjä
Etyjiä tarvitaan enemmän kuin koskaan, ja Suomi voi hyödyntää järjestöä vuoropuhelun ylläpitämisessä, kirjoittaa Pia Kauma.
3
MIN
Suomen vuoden 2025 puheenjohtajuus Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä on jo oven takana. Ryhdymme luotsaamaan Etyjiä aikana, jona kansainvälisen politiikan mannerlaatat liikkuvat. Tuleva puheenjohtajuus on kuitenkin näkynyt varsin vähän Suomen mediassa ja jäänyt Nato-jäsenyyden varjoon. Jotkut kansainväliset ja kotimaiset asiantuntijat ovatkin nostaneet esiin, että Suomessa vähätellään Etyj-puheenjohtajuuttamme.
Nato-Suomen ei todellakaan pidä jättää Etyjiä huomioimatta. Asia on juuri päinvastoin. Etyjiä tarvitaan enemmän kuin koskaan, ja Suomi voi hyödyntää järjestöä vuoropuhelun ylläpitämisessä entistä polarisoituneemmassa maailmassa. Etyjin kaltaiset monenkeskiset järjestöt ovat tärkeitä Suomelle siksikin, että ilman niitä suuret maat päättäisivät asioista pienten ylitse.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ei ole vienyt pohjaa pois Etyjin perustehtäviltä. Ukrainan lisäksi alueelliset kriisit Etelä-Kaukasiassa, Lähi-idässä ja Balkanilla tarvitsevat rauhanvälittäjiä. Keski-Aasian maissa nuori sukupolvi puolestaan etsii uutta suuntaa idän ja lännen välillä, ja Etyj voi ankkuroida näitä maita länsiyhteistyöhön.
