Tehtävä: Suomalaiset vaaliuurnille
Äänestämme pohjoismaalaisittain laiskasti. Tilanteen korjaaminen vaatii muutoksia sekä vaalijärjestelmään että puolueiden toimintaan.
Suomi on ollut jo kauan äänestysvilkkauden hännänhuippu Pohjoismaissa. Näin on lähes poikkeuksetta parlamentti- ja europarlamenttivaaleissa mutta myös paikallis- ja aluevaaleissa.
Viime vuosikymmenen loppupuoliskon parlamenttivaaleissa ruotsalaiset ja tanskalaiset äänestivät ylivoimaisesti ahkerimmin, jopa yli 85 prosenttia äänioikeutetuista vaivautui uurnille. Seuraavina tulivat Norja ja Islanti, joissa äänestysaktiivisuus jäi hieman alle 80 prosentin.
Suomen kansainvälisesti vertailukelpoisessa äänestysprosentissa ovat mukana muutkin kuin kotimaan äänestäjät. Viime eduskuntavaaleissa lukema oli 68,7 prosenttia. Se on hieman EU-maiden parlamenttivaalien keskitason yläpuolella.
Yleensä Suomessa puhutaan kotimaan äänestysaktiivisuudesta. Se oli 72,1 prosenttia vuonna 2019. Myönteistä oli, että äänestysprosentti nousi vuodesta 2015 pari prosenttiyksikköä.
