Sini ja Merja
Kaksi naista. Kaksi blondia. Mutta kuitenkin ah niin erilaista. Toisella on siniset silmät, toisella, no, let’s face it, lähinnä ne silmäpussit.
Toinen kiipeilee riistokapitalistien öljynporaustorneihin keskellä hyistä Jäämerta ja uhmaa jopa Vladimir Putinia. Toinen ajalee veronmaksajien piffaamalla avobemarilla ökykotiinsa ja nauttii varmaan illalliseksi lautasellisen Guatemalan verta.
Greenpeace-aktivisti Sini Saarelasta julkaistiin Helsingin Sanomien sunnuntaisivuilla 24. marraskuuta artikkeli Tyttö jolle tuli otsaryppy. Juttu maalasi kuvan pyhimyksestä, joka kyseenalaisti asioita jo päiväkodissa, selvisi vanhempien erosta urhoollisesti, syö vegaaniruokaa, elää askeettisesti ja tarkkailee hiilijalanjälkeään, on vaatimaton, oikeudentuntoinen, äärettömän sydämellinen ja epäitsekäs, mutta myös huumorintajuinen.
Kuntien eläkevakuutuksen Kevan ex-toimitusjohtaja Merja Ailus on sen sijaan toista maata. Päivälehtien, iltapäivälehtien ja 7 päivää -lehden sivuilla hän on näyttäytynyt häikäilemättömänä miehiin menevänä syöjättärenä. Naisena, joka ahnehti itselleen etuja oikealta ja vasemmalta, Suomesta ja Norjasta, remontoi ja rällästi. Keskustan jäsenkirjalla tietenkin.
Saarelalle ja Ailukselle on tarjolla hyvin erilainen mediatulevaisuus. Ailus on tästä ikuisuuteen merkitty nainen, jonka silmäpusseja, rahankäyttöä ja mahdollisia miesystäviä seurataan juorupalstojen suttuisimmissa nurkkauksissa. Venäjältä kotiin palaava Saarela taas saa kertoa sankaritarinansa kymmenissä lehtihaastatteluissa ja tv-ohjelmissa. Uudestaan ja uudestaan. Poliitikkona hänen eteensä levitettäisiin punaista mattoa. Jos kaikki hänestä kirjoitettu hyvä pitää paikkansa, hän ei tosin sellaista huomiota halua eikä kaipaa.
Saarelan vakaumus on tehnyt minuunkin vaikutuksen, Ailuksen kaikki puuhastelut eivät. Mutta kuka oikeasti uskoo, että maailma ja ihmiset ovat näin mustavalkoisia, hyväntekijöitä ja hirviöitä? Ja hieman tässä häiritsee sekin, että julkisuus yhä tarjoilee naisille puisevan yksioikoisia rooleja. Ailushan on vain nykyaikaan päivitetty versio Lumikin ilkeästä äitipuolesta, ja Saarela on Ariel, puuhakas pieni merenneito.
Älä suotta jätä juttua kesken
Tilaa Suomen Kuvalehti
Katso kaikki tilausvaihtoehdotOletko jo tilaaja?