Gallup ei tee presidenttiä

Kannatusmittauksia ei pidä kieltää, vaan tulosten luotettavuustekijät tulee avata. Haitallisia ovat vain virheellisesti toteutetut kyselytutkimukset.

Profiilikuva
näkökulma
Teksti
Sami Borg
Kirjoittaja toimii tutkimuspäällikkönä Kunnallisalan kehittämissäätiössä ja hän on valtio-opin dosentti Tampereen yliopistossa.
3 MIN

Presidentinvaalien ehdokasasettelu on pääosin selvillä. Tämä kiihdyttää ehdokaskannatuksen ennakointia.

Suomessa suurimmat mediat teettävät mittauksensa tunnetuilla ja luotettavilla mittauslaitoksilla. Tästä huolimatta gallup­uutiset herättävät epäluuloja. Olen käynyt gallupeista useita keskusteluita. Seuraavassa muutamia kuulemiani väitteitä.

Aloitan tuhdeimmasta. Iäkäs henkilö väitti, että kannatusmittauksia ei oikeasti tehdä lainkaan, koska hä­nenkään mielipidettään ei ollut milloinkaan niihin kysytty.

Arvioimme sitten yhdessä hänen kanssaan vuosittain tehtävien mittausten ja niihin haastateltavien määrän sekä haastateltujen kokonaismäärän puolelta vuosisadalta.

Tämän jälkeen hän uskoi, että on mahdollista jäädä valitsematta otoksiin.

Varsin yleistä on myös ajatella, että otannan satunnaisuudesta huolimatta vastaajia on liian vähän. Väitetään, että vastaajamäärien moninkertaistaminen tekisi mittauksista paljon tarkempia.

Tämä väite ei yleisesti ottaen pidä paikkansa. Prosenttiluvun virhemarginaali riippuu sekä vastaajien määrästä että prosenttiosuuden koosta.