Valtapeli vei voiton

Vaalidemokratia toimi, mutta kampanjointi keskittyi liikaa pääministerikysymykseen.

Profiilikuva
näkökulma
Teksti
Sami Borg
Kirjoittaja toimii tutkimuspäällikkönä Kunnallisalan kehittämissäätiössä ja hän on valtio-opin dosentti Tampereen yliopistossa.

Mitä juuri käydyt eduskuntavaalit kertovat edustuksellisen demokratian toimivuudesta ja häiriöttömyydestä? Häiriöttömyydellä viittaan vaalien integriteettiin, kuten esimerkiksi kampanjoinnin tasapuolisuuden loukkaamattomuuteen.

Kotimaan äänestysprosentti 72,0 oli vain 0,1 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2019. Eduskuntavaaleissa merkittävimmät huolet osallistumattomuudesta koskevat joidenkin väestöryhmien matalaa äänestysaktiivisuutta ja äänestysprosenttien alueellista polarisaatiota.

Helsingin vaalipiirin äänestysaktiivisuus oli nyt yli kymmenen prosenttiyksikköä korkeampi kuin Savo-Karjalassa ja Kaakkois-Suomessa.

Puoluepoliittisella suhteellisuudella tarkoitetaan sitä, että puolueet saavat paikoista saman osuuden kuin äänistä. Vaalipiirijako ja laskentamenetelmämme suosivat suuria puolueita. Esimerkiksi kokoomuksen ääniosuus oli 20,8 prosenttia, jolla puolue sai 48 paikkaa. Valtakunnallisesti oikea suhteellinen paikkamäärä olisi sen ääniosuus kerrottuna kahdella (41,6) eli selvästi pienempi.

© Outi Kainiemi

Ääniosuuksien kokonaismuutos eli kannatustaan lisänneiden eduskuntapuolueiden yhteenlaskettu lisäys oli noin yhdeksän prosenttiyksikköä. Luku on lähellä sotienjälkeistä keskitasoa. Ainutlaatuista oli, että kaikki kolme suurinta – kokoomus, perussuomalaiset ja Sdp – nostivat ääniosuuttaan ja paikkamääräänsä.

Uusia eduskuntapuolueita ei noussut eduskuntaan, eikä kansanedustajien vaihtuvuus ollut kovinkaan suurta. Vaaleissa tuli valituksi 62 uutta kansanedustajaa. Eduskunnan jättäneistä kansanedustajista noin puolet luopui ja puolet ei päässyt läpi.

Päätulosten valossa kansanvalta toteutui vaaleissa kohtuullisen hyvin. Myös hallitusvalta näyttää vaihtuvan. Vallanvaihto ei ole toimivan kansanvallan välttämätön edellytys, mutta se on merkki vaalidemokratian toimivuudesta.

Vaalit olivat enimmäkseen häiriöttömät. Maamme on kärkisijoilla vaalien ja kampanjoinnin integriteettiä koskevissa kansainvälisissä vertailuissa (electoralintegrityproject.com). Vaalivilppiä ei ole, ja vaalitulos on luotettava.

Puhutuin häirintä kohdistui ehdokkaiden fyysiseen koskemattomuuteen. Vakava ehdokkaiden häirintä on lisääntymässä etenkin sosiaalisessa mediassa. Tätä kehitystä vastaan puolueiden tulee taistella yhteistuumin.