Sääntösuomi murenee
Alkaa tekemään -muutos herätti myrskyn, kirjoittaa Lari Kotilainen.
Mitä tapahtuu, kun laitetaan samaan tilaan runsaat sata kielenhuoltajaa? Heristävätkö he porukalla punakynän tuhrimia sormiaan kielivirheille? Tuomitsevatko yrmeinä kieleen livahtaneita lainasanoja? Etsivätkö epäkelpojen kirjoittajien naivi-sanoista kadonneita i:tä?
Ei, he intoilevat siitä, miten viime vuoden helmikuun viidentenä päivänä suomalaiset yhtäkkiä kiinnostuivat suomen kielestä. Lautakunta teki uuden suosituksen, ja kansa innostui.
Twitterin suosituimpien aiheiden listalle nousi Kotimaisten kielten keskus eli #kotus. Uutislähetyksiin, sinne Ukrainan tilanteen päivitysten sekaan, kiilasi pannasta päästetty infinitiivimuoto. Alkaa tekemään -muodon vapauttaminen teki suomen kielestä hetkeksi valtakunnan puheenaiheen.
Normin muuttamisesta on nyt vuosi, ja pöly on laskeutunut. Aihe kuitenkin puhutti yhä suomen kielen lautakunnan ja Kotikielen Seuran järjestämässä Normipäivä-seminaarissa huhtikuun puolivälissä.
Kiinnostavaa lisätietoa saatiin. Esimerkiksi se, että muodon hyväksyntää oli käsitelty ensimmäisen kerran jo vuonna 1947. Sitten 1983 ja 2004. Muutoksia ei tuolloin saatu aikaan. Nytkin meni täpärälle, sillä vapautus hyväksyttiin lautakunnassa äänin 4–3.
