Saako Ranska pitkästä aikaa sosialistin presidentiksi?
”Minä äänestän Hollandea!” pamautti Jacques Chirac viime keväänä leveästi hymyillen ja sai aikaan myrskyn vesilasissa. Onko entinen presidentti jo aivan seniili kuten jotkut väittävät vai antoiko hän potut pottuina nykyiselle presidentille, joka puhuu usein edeltäjänsä ajan jähmettyneisyydestä?
Oikeiston Chiracia ja sosialistien ehdokasta Francois Hollandea yhdistää Correzen maakunta, syvää maaseutu-Ranskaa kaukana Nicolas Sarkozyn juppi-Neuillysta, Pariisin hienostoesikaupungista.
L’Express-lehden entinen päätoimittaja Denis Jeanbar muistaa yhä, miten Sarkozy sanoi hänelle valituksi tultuaan, että hän jää vain yhden kauden presidentiksi. Syynä siihen ovat kipeät uudistukset, jotka hän joutuisi tekemään ja joiden vuoksi ranskalaiset inhoaisivat häntä. Mutta talouskriisi tukki uudistustien – ja tunnetusti valta on huumetta, josta ei voi luopua. Kaiken perustuslain salliman vallan itselleen haalinut Sarkozy haluaa siis jatkaa.
Muilta osin Sarkozyn ennustus osui oikeaan; kansa ei todellakaan pidä hänestä. Tarmokkaaksi uudistusjohtajaksi valittu Sarkozy muuttui kansan silmissä nopeasti leveileväksi bling bling -presidentiksi, jonka kielenkäytössäkin oli alussa toivomisen varaa, kun hän sortui katupoikamaisiin ilmaisuihin.
Siitä suosio ei ole lähtenyt enää pysyvästi lentoon. Edes Libyan onnistuneena pidetty sotaretki eivätkä hyvin johdetut G8- ja G20-puheenjohtajuudet ole muuttaneet 30 prosentin tienoilla häilyviä ennätysalhaisia kannatuslukuja. Tarkkaan ajoitetun vaalivauvan vaikutus jää vielä nähtäväksi.
Sarkozyn kannattajat laskevat talouskriisin varaan. Pankkikriisin aikanahan EU:n puheenjohtajana toiminut Sarkozy näytti kyntensä ja silloisen valtiovarainministerimme Jyrki Kataisen sanoin pelasti pankit nopealla toiminnallaan. Siksi monet ovatkin tähän asti uskoneet, että jos kriisi jatkuu, lompakostaan huolestunut ranskalainen äänestää kriisijohtajaa, vaikkei hänestä pitäisikään.
Mutta tuore tutkimus osoittaa toista. Kysymykseen, kuka on paras nostamaan Ranskan kriisistä, 48% ranskalaisista vastaa Hollande ja vain 28% Sarkozy.
Taloustaituri Dominique Strauss-Kahnin varjosta noussut Hollande on nimittäin myös tunnettu talousasiantuntijana. Hänellä on kolmen korkeakoulututkintonsa joukossa ekonomin tutkinto ja hän on opettanut taloustieteitä. Kaikessa hiljaisuudessa Hollande on kahden viime vuoden aikana paitsi kolunnut Ranskan maakuntia rakentaen kärsivällisesti verkostoaan, myös paneutunut talouskriisin syövereihin yhdessä maan huipputalousasiantuntijoiden kanssa.
Modernin sosiaalidemokratian edustaja joutui kuitenkin säätämään politiikkaansa vasemmalle kahden kierroksen vaalissa saadakseen vahvaksi kolmoseksi kiilanneen, globalisaatiota vastustavan Arnaud Monteborgin kannattajien äänet. Se ei välttämättä lupaa hyvää muun Euroopan kannalta, jos Hollande voittaa vaalit.
Tällä hetkellä tekisi mieli lyödä vetoa vaikka samppanjapullo Hollanden puolesta. Mutta vaaleihin on vielä seitsemän kuukautta, paljon vettä ehtii virrata Mirabeaun sillan ali, kuten ranskalainen runoilee. Kunnianhimoinen Sarkozy on loistava kampanjoija ja valmis panemaan kaiken likoon. Vieläkin muistetaan, miten Chirac nousi epäsuosion syvimmistä syövereistä presidentiksi vuonna 1995, kun nousuun uskoi tuskin kukaan muu kuin hänen oma tyttärensä.
Jos Hollandesta kuitenkin tulee Ranskan ensimmäinen sosialistipresidentti Francois Mitterrandin jälkeen, on suomalaisella sisarpuolueella petraamista. Tämä tuli selväksi hiljattain, kun pääsin hetkeksi juttelemaan Hollanden kanssa. Liioittelematta voi sanoa, että hän suorastaan puhisi kiukkua Suomen demarien Kreikka-vakuuksien takia.