Ruokaa vai sähköä?

Skandinaavit jahtaavat nyt tarjouksia ja jättävät kokonaan ostamatta. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion toimivuus testataan, kun villin inflaation takia raha ei riitä.

Profiilikuva
näkökulma
Teksti
Annukka Oksanen
Kirjoittaja on Kööpenhaminassa asuva toimittaja.

Moni joutuu valitsemaan, käyttääkö varojaan sähköön vai ruokaan.

Noin yksi kuudesta kotitaloudesta on säästänyt ruoasta pystyäkseen maksamaan sähkölaskun tai vähentänyt sähkön kulutusta, jotta rahat riittävät ruokaan. Yksi 12:sta kotitaloudesta on jättänyt aterioita väliin samoista syistä.

Näin Norjassa.

Monet vähävaraiset norjalaiskotitaloudet käyttävät säästöjä peruskulutuksen kattamiseksi. Myös rahan lainaaminen kulutukseen on kasvanut nopeasti.

Norjalaisista 16 prosenttia arvioi, että heidän taloutensa on turvaton tai vaikeuksissa. Taloudellisesta epävarmuudesta kärsii nyt tuplasti enemmän kotitalouksia kuin vuosi sitten.

Enää 49 prosenttia norjalaisista kotitalouksista kokee taloudellisesti olonsa turvalliseksi. Ensimmäistä kertaa näin tuntee alle puolet kaikista kotitalouk­sista. Vuosi sitten taloudellisesti turvalliseksi määritteli itsensä kaksi kolmasosaa norjalaiskoti­talouksista.

Luvut ovat peräisin Sifo-kuluttajatutkimus­instituutin taloudellista turvallisuutta käsittelevästä tutkimuksesta. Tuorein kysely on tehty elokuussa.

Tutkimusinstituutti käyttää nykyajasta dyrtiden-termiä. Se tarkoittaa sananmukaisesti kallista aikaa tai kautta.

Dyrtideniä käytettiin ahkerasti 1900-luvun alkupuolella ja vielä 1960-luvullakin silloin tällöin, mutta sittemmin sana on Norjassa painunut unholaan. Nyt kallis kausi on palannut.

Sifon raportin mukaan muutokset norjalaisten käyttäytymisessä ovat ”ennennäkemättömiä”. Esimerkiksi ruokaostokset ovat tavallisesti hitaasti muuttuvaa rutiinia, mutta nyt norjalaiset ovat alkaneet kiertää laatikkomyymälöissä tarjousten perässä.

Norjalaistutkimus yllättää lähinnä siksi, että se kertoo upporikkaan maan kotitalouksista. Sama meininki on päällä skandinaapureissa, ja tietysti Suomessakin.