Kun tuli on irti
Pääkirjoitus: Hallitus lupaa varmistaa pelastustoimen suorituskyvyn, mutta ei esitä kovin kouriintuntuvia keinoja, kirjoittaa toimituspäällikkö Jussi Eronen.
Keskuskartano, kymmenkerroksinen kerrostalo Porin keskustassa Rautatienpuistokadulla syttyi tuleen keskiviikkona 15. toukokuuta. Liekit levisivät katon rakenteissa räjähdysmäisesti.
Useita ihmisiä vietiin sairaalaan päivystykseen. He olivat hengittäneet savua, mutta hengenvaaraa ei ollut.
Mustaa pilveä kaupungin yllä seurattiin tiiviisti uutisissa. Oli onni onnettomuudessa, että kuolonuhreilta vältyttiin.
Pelastustoimella oli Suomessa viime vuonna yhteensä yli 10 000 hälytystehtävää enemmän kuin vuonna 2017. Kasvaneessa kuormassa on teollisuuspalojen kaltaisia suurvahinkoja, runsaasti maastopaloja, mutta myös kotihoidossa olevien, sängyistä pudonneiden vanhusten nostamisia. Hoitaja ei ole lähellä, joten palomiehen pitää auttaa.
Kun töiden lisääntyminen hoidetaan entisillä käsipareilla, ei turvallisuutemme ainakaan parane.
Suomessa on muutama suurempi kaupunki, jossa pelastajat saapuvat paikalle muuta maata ripeämmin. Pienemmissä kaupungeissa ollaan pulmissa jo kahden tulipalon sattuessa yhtä aikaa.
Hakijoita on monissa maakunnissa vaikea saada avoimiin työpaikkoihin. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa päivätyö ei houkuttele, kun siihen sisältyy varallaoloa. Jos pitää olla muutaman minuutin lähtövalmiudessa, ei näinä päivinä voi mennä viemään lasta hoitoon, saunaan tai lenkille.
Maan uusi hallitus lupaa ohjelmassaan varmistaa pelastustoimen suorituskyvyn. Kuitenkaan se ei esitä kovin kouriintuntuvia toimia.
Selvä linjaus on tehty maakuntamallista, jossa pelastustoimi aiotaan siirtää 18 maakunnalle – ainoana sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolisena isona asiana.
Pelastustoimi ilmoitettiin siirrettäväksi, vaikka mitään uutta selvitystä päätöksen pohjaksi ei esitetty.
Pelastustoimi on tähän asti järjestetty kuntapohjaisesti. Esimerkiksi myrskytilanteissa pelastajat tekevät tiivistä yhteistyötä kunnan muiden viranomaisten ja vapaaehtoisjärjestöjen paikallisosastojen kanssa.
Sopii toivoa, että uusi maakunnallinen pelastustoimi pystyy samaan.
Ruotsissa pelastustoimesta tehtiin äskettäin selvitys. Kävi ilmi, että organisaation koon suurentaminen ei tuo merkittäviä etuja. Suomea pinta-alaltaan pienemmässä Tanskassa palo- ja pelastusasioita hoitaa 24 aluetta. Siellä alueiden määrää ollaan lisäämässä 30:een, jotta voidaan vastata paikallisiin riskeihin paremmin.
Tämän pääkirjoituksen kirjoittamispäivänä Otavamedian käytävällä haisi savu. Pian ulko-ovella oli paloauto, hissikin suljettiin hetkeksi. Keltapukuiset Helsingin pelastuslaitoksen ammattilaiset huomasivat pian, että hajun syy oli naapurityömaalla käryävä bitumi.
Huoli oli turha, toisin kuin kirjailija Hanna-Riikka Kuismalla toukokuussa. Hän kertoo, mitä Porissa tapahtui, kun kotitalo oli liekeissä.