Suomi tarvitsee kunnianhimoisen vetystrategian

Suomen kannattaisi pyrkiä vedyn kärkimaaksi samalla tavoin kuin aikoinaan telekommunikaation suunnannäyttäjäksi.

Profiilikuva
Puheenvuoro
Teksti
Janne Peljo

Venäjän Ukrainassa käymä hyökkäyssota on osoittanut Euroopan riippuvuuden venäläisestä fossiilisesta energiasta. Akuutin energiakriisin keskellä katseet kääntyvät myös pidemmälle horisonttiin: vety nähdään väylänä parantaa Euroopan energiaomavaraisuutta, minkä lisäksi se on keskeinen edellytys EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamiselle.

Ilmastonmuutoksen hillinnässä keskeistä on fossiilisten polttoaineiden käytön alasajo. Ensi alkuun päästövähennyksiä saavutetaan parantamalla energiatehokkuutta, lisäämällä biopolttoaineiden käyttöä ja suoran sähköistymisen kautta. Nämä keinot eivät kuitenkaan yksistään riitä.

Tässä kuvaan astuu vety. Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä juuri vety on ratkaisevassa asemassa lähes kaikkialla, missä sähköistyminen tai bioraaka-aineet eivät ole kilpailukykyisiä. Tällaisia käyttökohteita ovat esimerkiksi raskas liikenne, meri- ja lentoliikenne sekä tietyt teollisuuden prosessit, kuten teräksen, sementin, lasin tai lan­noitteiden valmistus.

Lisäksi energiapuolella vetyä voidaan käyttää joko suoraan puhtaana polttoaineena tai ratkaisuna uusiutuvan energian varastointiin esimerkiksi tuuli- ja aurinkoenergian kohdalla.