Heikko talouskasvu uhkaa jatkuessaan kansalaisten eläketurvaa
Puuttuva talouskasvu näkyy välillisesti heikkona keskimääräisenä palkka- ja työllisyyskehityksenä, joka johtaa mataliin eläkkeisiin.
Suomesta vuosia puuttunut talouskasvu on hitaasti kumuloituva riski eläketurvalle. Tilanteesta tekevät uhkaavan eläketurvan rahoituksen suuri kansantaloudellinen merkitys sekä eläkkeiden kerryttämisen ja rahoituksen riippuvuus kansantalouden tilasta. Hitaasti eteneviin ongelmiin havahtuminen ja reagoiminen on yleensä vaikeaa, niin tässäkin.
Suomen lakisääteiset eläkkeet muodostuvat kansaneläkkeistä ja työeläke-, yrittäjäeläke-, liikenne-, tapaturma- ja ammattitauti- ja potilasvakuutuksista. Näiden eläkelajien riittävyyden ja rahoituksen kriittiset tekijät vaihtelevat, mutta kaikkia yhdistää riippuvuus talouskasvusta. Sama koskee vapaaehtoista eläketurvan täydentämistä.
Suomen eläkejärjestelmä sijoittui kuudenneksi kansainvälisessä Mercer CFA Institute Global Index -vertailussa. Kestävyyden osa-alueella sijoitus on nyt 11:s ja eläkkeiden riittävyyden kohdalla 12:s. Hallinnon luotettavuudessa ja läpinäkyvyydessä Suomi pitää kärkisijaa.
Korkeasta tasosta esimerkkejä ovat Eläketurvakeskuksen riittävyys- ja rahoituslaskelmat. Talouskasvun merkitys ei kuitenkaan näy niissä täysimääräisenä. Laajemmassa tarkastelussa nähdään, että talouden heikko kehitys uhkaa monenlaisilla vaikutusmekanismeilla eläketurvaa.