Suomen on vahvistettava taiteen ja ihmistieteiden roolia innovaatiopolitiikassa

Monimutkaiset yhteiskunnalliset haasteet edellyttävät mielikuvitusta ja tunne-elämän kokonaisvaltaista hyödyntämistä.

Profiilikuva
Puheenvuoro
Teksti
kaarlo hildén

Suomessa vallitsee vankka poliittinen yksimielisyys siitä, että yhteiskuntaamme kohdistuvien uhkien ratkaiseminen edellyttää lisäpanostuksia tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Tarvitsemme kipeästi innovaatioita, jotka tukevat siirtymää kohti kestävää tulevaisuutta.

Innovaatiopolitiikan ytimessä ovat perinteisesti olleet uusien tuotteiden ja tuottavuuden kasvun synnyttämät mahdollisuudet. Nyt käsillä oleva kestävyysmurros ei ole kuitenkaan luonteeltaan vain teknistaloudellinen, vaan myös eettinen, sosiaalinen ja kulttuurinen. Se vaikuttaa kaikkeen ja kaikkiin – esimerkiksi siihen, miten liikumme ja asumme, mitä syömme ja kulutamme tai kuinka määrittelemme hyvän elämän ja yhteiskunnan. Murros on siten perusluonteeltaan kulttuurinen ja edellyttää syvällisiä muutoksia ihmisten ajattelussa, toimintatavoissa ja yhteiskunnan rakenteissa.

Kun täydellistyvän hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisen tie tuntuu nousevan pystyyn, tarvitaan kykyä kuvitella vaihtoehtoisia tulevaisuuksia.

Tästä näkökulmasta suomalaisessa mielenmaisemassa on erittäin huolestuttavia piirteitä. Mielenterveyden häiriöt ovat vuodesta 2019 alkaen olleet yleisin sairauspäivärahojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden syy. Mielenterveydellisistä syistä sairauslomalla olevien määrä kasvoi 2010-luvun jälkipuoliskolla 43 prosenttia ja työkyvyttömyyseläkkeelle päätyneiden määrä 25 prosenttia.