Tiedepolitiikassa on tähdättävä huipulle

Yliopistojen on itsekin selkeytettävä vahvuuksiaan ja panostettava erityisesti niihin.

Profiilikuva
Puheenvuoro
Teksti
kaarle hämeri
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
3 MIN

Suomessa vallitsee laaja yhteisymmärrys siitä, että tiedettä ja tutkimusta tarvitaan osaamisen ja koulutuksen perustana sekä innovaatioiden lähteenä. Haluamme, että huippututkimus ja siitä kumpuava osaaminen houkuttelevat kansainvälisiä osaajia ja yrityksiä maailmalta meille.

Taloudellinen hyvinvointi ei kuitenkaan ole tieteen ainoa tarkoitus. Jo vuosisatoja tiedeyhteisö on perustanut työnsä sille ajatukselle, että tieteen tärkein tehtävä on tuottaa uutta tietoa. Uudesta tiedosta seuraa paljon hyvää – ja paljon sellaista, jota emme itse ole osanneet odottaa tai ennustaa. Siksi yhteiskunnan on rahoitettava myös tutkijoiden uteliaisuuteen perustuvaa tutkimusta, joka ei tähtää jonkin olemassa olevan ongelman ratkaisuun tai rahoittajan odotuksiin. Sama pätee tieteisiin, joiden hyötyaspekti ei ole selvä. Tarvitsemme myös vaikkapa ihmistieteiden suomaa tietoa itsestämme.

Tieteestä ja sen toimintaedellytyksistä on myös pidettävä huolta, jotta meillä on edelleen sekä kansallista sivistystä että kansainvälisesti merkittävää tutkimusta, joka tuottaa uutta ja luo uusia tulonlähteitä. On myös oleellista löytää mekanismit, joilla jo nyt vahvat Suomen tutkimusalat pysyvät maailman kärjessä eikä niiden kyvykkyys ja innovaatiopotentiaali katoa.