Suomen toiminnasta Afganistanissa pitää laatia kriittinen selonteko

Julkinen selonteko palvelisi sekä demokraattista keskustelua että varautumista tuleviin kansainvälisiin haasteisiin, kirjoittaa Ilmari Käihkö.

Profiilikuva
Puheenvuoro
Teksti
Suomen Kuvalehti
Suomen Kuvalehti

Keskustelu Afganistanin sodasta – maamme historian pisimmästä konfliktista – on osoittautunut hankalaksi. Afganistaniin lähdettiin vuonna 2002 turvaamaan rauhaa. Seitsemän vuotta myöhemmin kiisteltiin siitä, oliko Suomi sodassa. Nyt operaation päätyttyä on syytä seurata pohjoismaisten naapuriemme esimerkkiä ja aloittaa keskustelu Afganistanista laatimalla julkinen selonteko Suomen toiminnasta siellä.

Tällainen laaja ja kriittinen selonteko palvelisi sekä demokraattista keskustelua että varautumista tuleviin kansainvälisiin haasteisiin. Tiedon puute ei ole toistaiseksi mahdollistanut kunnollista keskustelua.

Suomi oli laajemmassa Afganistan-kontekstissa marginaalinen toimija. Pienellä valtiolla on kuitenkin vähemmän varaa virheisiin, ja niistä on maksettu kova hinta. Suomen Afganistan-strategian hintalappu on vuosien varrella noussut ehkä noin miljardiin euroon. Kaksi suomalaissotilasta on kaatunut ja ainakin viisitoista loukkaantunut. Psyykkisiä vammoja on vaikeampi mitata, sotivien osapuolien väliin jääneiden afgaanien kärsimyksestä puhumattakaan. Selonteossa olisi syytä paneutua siihen, mitä tällä hinnalla on saavutettu – ja miten.