Asiakas- ja potilasturvallisuuden parantamiseksi on monia keinoja
Puolet turvallisuushaitoista olisi vältettävissä, kirjoittavat Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen asiantuntijat.
Suomessa kuluu yli miljardi euroa vuodessa terveydenhuollon haittojen korjaamiseen. Valtiontalouden tarkastusviraston arvio perustuu OECD:n selvitykseen, jonka mukaan 13 prosenttia kuluista syntyy hoidossa tapahtuneiden virheiden ja haittojen korjaamisesta. Haittakustannukset vaihtelevat hyvinvointialueilla 12–95 miljoonan välillä vuodessa väestön määrästä riippuen. Sosiaalihuollon asiakasturvallisuuden pettämisen kuluista ei ole arviota. Niidenkin hinta yhteiskunnalle on suuri.
Asiakasturvallisuuden parantaminen alkaa lainsäädännöstä. Eduskunta hyväksyi helmikuussa sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalain. Sen mukaan jokaisen hyvinvointialueen pitää itse valvoa toimintansa lainmukaisuutta.
Hyvin toteutetun omavalvonnan esteenä on, että asiakas- ja potilasturvallisuudesta säädetään noin kahdessakymmenessä laissa. Pirstaleisesta lainsäädännöstä ei ole helppo tunnistaa, mitkä ovat palveluntuottajien ja ammattihenkilöiden velvollisuudet ja miten varmistetaan asiakkaiden tai potilaiden oikeudet.
Sosiaalityöntekijän täytyy osata lukea velvollisuuksistaan useasta eri laista. Terveydenhuollon ammattihenkilö joutuu päättelemään toisiinsa viittaavista laeista ja asetuksista, kuinka varmistaa potilasasiakirjojen asianmukaisuus. Vahinkoepäilyn herätessä juristiin turvautumisen ei pitäisi olla potilaalle ensimmäinen vaihtoehto.