Soten rakenneuudistus jäi kesken

Sote-uudistus epäonnistui kuntien osalta poliittisista syistä. Kuntarakenteeseen ei koskettu, vaikka puolet kuntien tehtävistä vietiin.

Profiilikuva
Puheenvuoro
Teksti
silvo kaasalainen
3 MIN

Mitä tehokkaammin tehdään, sitä enemmän saadaan aikaan, tai säästetään. Hallitusneuvottelujen sote-pöydässä pyrittiin säästämään miljardi ottamalla laajaan käyttöön digipalvelut ja ”parhaat käy-tänteet”.

Ongelmana on, että vanhan järjestelmän perintönä sote-alueilla on jo miljardin euron rahoitusvaje. Säästämällä halvoista peruspalveluistaan kunnat suorastaan tukkivat kalliit sairaalat. Uudet käytännöt vaativat kuitenkin aikaa ja rahaa.

Vielä sote-uudistusta valmisteltaessa Petteri Orpo (kok) piti hyvinvointialueiden muodostamista pelkkänä lisäbyrokratiana. Tosiasia kuitenkin on, että saattamalla kaikki sote-resurssit saman päätöksentekijän ohjattaviksi luotiin ylipäätään mahdollisuudet sekä parempiin tuloksiin että säästöihin.

Hyvinvointialueiden lukumäärä ei ole olennainen ongelma. Sen sijaan ennalleen jätetty kuntarakenne muodostaa lisäbyrokratian, jonka ongelmat jatkuvat. Kuntien väestö- ja veropohjat eriytyvät edelleen, ja pienillä kunnilla on edessä erilaisia yhteistyömuotoja, veronkorotuksia ja jopa kuntaliitoksia. Opetustoimi on ehkä siirrettävä hyvinvointialueille.