Sisäilmaongelmista kärsivillä potilailla vika ei ole korvien välissä

Reagointiherkkyyden eroja selittää paljolti tahdosta riippumattoman hermoston toiminta.

Profiilikuva
Puheenvuoro
Teksti
Risto Renkonen Tari Haahtela
Suomen Kuvalehti

Sisäilmaoireiden syistä on vastakkaisia mielipiteitä. Kuka on oikeassa ja kuka on väärässä?

Usein kysymys on siitä, onko sisäilmassa hometta ja onko se oireilun syy. Asiaa ei helpota se, että niin sanotuissa homeongelmissa syy-seuraussuhteiden osoittaminen on vaikeaa. Kukaan ei ole tyytyväinen.

Keskustelu alkoi 1970-luvulla lastulevyjen päästämästä formaldehydistä, joka oli kiistaton haitta. Nyt joka kymmenennestä rakennuksesta löytyy mitattavia kosteusvauriota ja monenlaisten homeiden kasvustoja. Vaurioituneet rakenteet pitää korjata, mutta läheskään aina ne eivät vaikuta sisäilmaan eivätkä aiheuta ihmisille oireita.

Jos kosteusvaurio vaikuttaa sisäilmaan – merkkinä tavallisesti sisätilassa näkyvä kosteusvaurio ja ummehtunut haju – astmaan sairastumisen riski on suurentunut. Muista sairausriskeistä tiedetään vähän.