Myös henkinen pahoinvointi altistaa koronalle

On pakko kysyä, missä määrin kireät koronatoimet ovat altistaneet ihmisiä koronavirusinfektiolle.

Profiilikuva
Puheenvuoro
Teksti
Puheenvuoro

Ihmisten altistuminen on noussut koronan myötä jokapäiväiseen keskusteluun. Pandemia tuntuu kaapanneen sanan omaan käyttöönsä. Tuskin kukaan on pysähtynyt miettimään, mitä altistuminen tarkoittaa ja mille kaikelle ihminen päivittäin altistuu. Listasta tulisi pitkä.

Ihmisen sairastuminen on monimutkainen prosessi. Lääketiede on kautta aikojen yrittänyt löytää suoraviivaisia syy-seuraussuhteita sairauksien taustalta, vain harvoin onnistuen. Syyn ja seurauksen välillä on ihminen itse, monimutkainen järjestelmä, joka määrää sairastummeko vaiko emme.

Yksinkertaisin sairauksien syy on mikrobi, bakteeri tai virus. Niistä on helppo johtaa suora ketju sairastumiseen. Kun flunssavirus saapuu lähistölle, se tarttuu ihmisen hengitystiehyeiden pintaan, pääsee sisään ja alkaa monistaa itseään. Ihminen vilustuu ja alkaa tuottaa räkää ja yskiä. Molemmat toiminnot pyrkivät poistamaan virusta elimistöstä.

Edes virusinfektion kohdalla tilanne ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Englannin Salisburyssä sijaitsevassa Vilustumiskeskuksessa tutkittiin vuosina 1940–1980 ihmisten altistumista hengitystieinfektiolle. Tulos oli selvä. Vaikka kaikilla koehenkilöillä oli samalla tavoin mahdollisuus kohdata virus, eikä vain kohdata, vaan saada se jopa nenään asetettuna, vain pieni otos ihmisistä sairastui. Heräsi kysymys, mistä tämä ero sairastumisissa johtui.