Nuorisotyöttömyyden hoidossa tarvitaan uutta ajattelua

Puheenvuoro: Nykynuori ei hae enää elämänpituista työuraa.

Profiilikuva
Puheenvuoro
Teksti
Marjatta Rummukainen Maarita Mannelin
Suomen Kuvalehti

Syrjäytyneitä, syrjäytymisvaarassa olevia, työelämätaidottomia; siinä muutama toistuva yleistys työttömistä nuorista. Päätimme Pohjois-Karjalassa katsoa asiaa myönteisen kautta. Työkaluna oli kaksivuotinen Nuorten Työtalkoot -hanke (2017–2018). Tavoite oli luoda valtakunnallisesti monistettava malli, jonka avulla alle 30-vuotiaat nuoret sijoittuvat avoimille työmarkkinoille tai koulutukseen.

Mukaan seuloutuivat nuoret, joilla oli realistinen mahdollisuus työllistyä tai löytää opintopolku. Kahden vuoden aikana asiakkuuksia oli yhteensä 294. Hankkeessa sitouduimme siihen, että nuorista 75 prosenttia joko työllistyy avoimille työmarkkinoille tai siirtyy koulutukseen. Lopputulos oli vieläkin parempi; vuonna 2017 osuus oli 81 prosenttia ja seuraavana vuonna 79 prosenttia. Suurin osa nuorista, 81 prosenttia, aloitti työt avoimilla työmarkkinoilla.

 

Nuoret ohjautuivat hankkeeseen TE-toimiston kautta. Alkuhaastattelu tehtiin henkilökohtaisessa nuoren ja yksilövalmentajan kohtaamisessa. Nuoret olivat valtaosin koulutettuja – ammattikoulu- tai amk-tutkinnon suorittaneita ja maistereita. Monilla heistä ei ollut koskaan aikomustakaan työskennellä koulutustaan vastaavalla alalla.