Moni asia puoltaa EU:n Venäjä-suhteiden uudelleenarviointia
Voitaisiinko Venäjä nähdä partnerina kansainvälisten ongelmien ratkaisussa sen sijaan, että sitä pidetään yhä paitsiossa, kysyy entinen suurlähettiläs Risto Veltheim.
Euroopan unionin Venäjä-suhteet ovat viime aikoina nousseet vahvasti esille. Ranskan presidentti Emmanuel Macron on kaivannut niiden uudelleenarviointia ja jopa uutta eurooppalaista turvallisuusarkkitehtuuria. Ranskassa pidetyn G7-kokouksen alla hän tapasi Vladimir Putinin kesäasunnollaan ja kävi ensimmäisen perusteellisen keskustelun kansainvälisistä kipukohdista.
Macron ei kuitenkaan vielä kutsunut Putinia takaisin G7-ryhmään, josta tämä jätettiin 2014 ulos Ukrainan tapausten johdosta. Donald Trump sen sijaan ilmoitti jo kutsuvansa Venäjän presidentin seuraavaan huippukokoukseen, joka pidetään ensi vuonna Yhdysvalloissa keskellä vaalikampanjaa.
Ei varmasti ole epäilystäkään siitä, etteikö Ukrainan suvereniteetin loukkaaminen Krimillä ja Itä-Ukrainassa ole ollut kansainvälisen oikeuden vastainen teko, joka on ansainnut saamansa tuomion. Lähinnä kyse on siitä, mihin Venäjän toimintaa verrataan.