Opetus- ja kulttuuriministeriö heikentää tietoisesti tieteentekemisen edellytyksiä

Ne tutkijat, jotka voivat, pakenevat maasta vieden mukanaan valtavan määrän henkistä pääomaa, kirjoittaa Jukka Westermarck Puheenvuorossaan.

Profiilikuva
Puheenvuoro
Teksti
Suomen Kuvalehti
Suomen Kuvalehti

Englantilainen nobelisti Timothy Hunt antoi poliitikoille yksinkertaisen neuvon siitä mikä on vaikuttavin tapa mahdollistaa tieteelliset läpimurrot. Ohje kuului yksinkertaisuudessaan näin: identifioikaa parhaat tutkimusideat, rahoittakaa riittävästi, ja jättäkää tutkijat rauhaan.

Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen (kesk) ja opetus -ja kulttuuriministeriön (OKM) ylijohtajan Atte Jääskeläisen viime viikkojen ulostulot osoittavat, että Suomessa ajatellaan asiasta täysin päinvastoin. Lausuntojensa perusteella ministeri Kurvinen ei edes yritä taistella tieteen tason kannalta turmiollisia Suomen Akatemian tutkimusrahoituksen leikkauksia vastaan. Sen sijaan hän täysin vailla todellisuuspohjaa esittää, että Suomen tiede ei olisi leikkausten vuoksi vereslihalla.

Ylijohtaja Jääskeläinen taas esitti Turussa järjestetyssä tiederahoitusseminaarissa tyrmäävän näkemyksensä, että ongelmana asiassa ei olekaan ministeriön rahoitus, vaan se että tutkijat eivät pysty osoittamaan tutkimuksen vaikuttavuutta. Jos OKM:n ylijohtaja kyseenalaistaa perustutkimuksen vaikuttavuuden ja asettaa jonkinlaisen ennakkovarmistuksen rahoituksen ehdoksi, aletaan liikuttaa tieteentekemisen mannerlaattoja ja murentaa koko TKI-järjestelmän perustaa.