Pommi turbaanissa

Suomessa uskonrauhan rikkominen määritellään yhä rikokseksi.

Profiilikuva
Charlie Hebdo
Teksti
Jarmo Raivio
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Jos lehti ei kello 11 halua julkaista pilakuvaa, jossa pilkataan profeetta Muhammedia, pitäisikö lehden kello 13 julkaista kuva, jossa pilkataan profeetta Muhammedia, jos kello 12 terroristit ovat hyökänneet kuvan alun perin julkaisseen lehden toimitukseen ja lahdanneet siellä 11 ihmistä?

Tätä äkkiseltään absurdia kysymystä jouduttiin tiedotusvälineissä ratkomaan, kun terroristit hyökkäsivät pariisilaisen satiirilehden Charlie Hebdon toimitukseen. Teon keskeisenä motiivina olivat lehden julkaisemat pilapiirrokset. Niissä on räikeästi pilkattu lukemattomien muiden asioiden lisäksi myös profeetta Muhammedia sekä islaminuskoa.

 

Charlie Hebdon vanhat Muhammed-kuvat olivat siis olennaisessa osassa Pariisin tragediassa, joten näytetäänkö ne lukijoille tai katselijoille?

Kymmenet lehdet näyttivät, varsinkin Euroopassa. Niin teki esimerkiksi Hamburger Morgenpost, jonka toimitus yritettiinkin polttaa heti julkaisupäivänä.