Politiikka ohjaa Suomen puolustusta
Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps) vaati politiikkaa mukaan puolustusuudistukseen. Hänen kanssaan on helppo olla samaa mieltä: puolustusvoimauudistuksella tulee olla eduskunnan ja kansalaisten tuki. Niinistön mukaan ”poliitikkojen ei pidä luovuttaa kansalta saamaansa valtakirjaa sotilaille”. Näin ei ole tehty eikä ole tarkoitus tehdä jatkossakaan. Puolustusvoimia kehitetään valtioneuvoston poliittisessa ohjauksessa, jonka käytännön toteuttajana on puolustusministeriö.
Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan peruslinjaukset on 1990-luvulta lähtien tehty kerran vaalikaudessa valmistuvassa valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa. Se on laadittu valtioneuvoston ohjauksessa ja käsitelty asianmukaisessa järjestyksessä eduskunnan ulkoasiain- ja puolustusvaliokunnissa, valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaostossa sekä eduskunnan täysistunnoissa. Tasavallan presidentti on osallistunut selontekojen laadintaan valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan (UTVA) kokouksissa.
Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa on sitouduttu puolustusvoimien laajamittaiseen uudistamiseen tällä vaalikaudella. Puolustushallinnon alkuperäisenä toiveena oli, että uudistus olisi voitu toteuttaa nollabudjetin puitteissa siten, että meillä olisi vuonna 2015 ollut kooltaan pienemmät mutta aikaisempaa tehokkaammat puolustusvoimat. Valtioneuvoston tulo- ja menoarviossa vuodelle 2012 sekä vuosien 2013-2015 budjettikehyksissä on puolustushallinnolle määrätty kuitenkin merkittävät leikkaukset, mikä vaikuttaa uudistuksen toteutukseen ja aikatauluun.
Ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta teki kokouksessaan 7.10.2011 tärkeitä puolustusvoimauudistukseen liittyviä linjauksia. Koska uudistus on tarpeellista käynnistää mahdollisimman nopeasti, valiokunta päätti erillisen puolustusvoimauudistusta koskevan selvityksen laatimisesta. Se valmistuu nopealla aikataululla vuoden 2012 alussa.
Varsinainen selonteko valmistellaan vuoden 2012 loppuun mennessä. Puolustusvoimat pääsee näin käynnistämään uudistuksen kannalta keskeiset hankkeensa ajoissa ja hyödyntämään maksimaalisesti oman henkilöstönsä osaamista.
Parlamentaarinen kate toteutuu puolustusvoimauudistuksen yhteydessä. On myönteistä, että selontekoa ja uudistusta varten perustetaan kontaktiryhmä, jossa kaikki eduskuntapuolueet ovat mukana. Myös asianomaiset valiokunnat pidetään hyvin informoituina uudistuksen etenemisestä. Tämä on tärkeää varsinkin siksi, että puolustusvoimien rakenteita uudistettaessa joudutaan tekemään sekä alueellisesti että henkilöstön kannalta vaikeitakin ratkaisuja.
Yksi demokraattisen yhteiskunnan keskeinen piirre on, että sotilaallisesta voimankäytöstä vastaava instituutio on vaaleilla valittujen elinten valvonnassa. Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan suuret linjat sovitaan valtioneuvosto- ja eduskuntatasolla yhdessä tasavallan presidentin kanssa, ja linjausten käytännön toteutusta valvoo puolustusministeriö valtioneuvoston osana. Puolustusministeriölle on tärkeää, että näin menetellään myös jatkossa.
Puolustusministeriö on valmistellut käynnistymässä olevaa puolustusvoimauudistusta tiiviissä yhteistyössä puolustusvoimien kanssa. Uudistuksen käynnistämisellä on budjettiratkaisujen vuoksi kiire. Siksi on tärkeää saada uudistusta koskevat peruslinjaukset valmiiksi ensi vuoden alussa UTVAssa sovitulla tavalla.
Puolustusvoimauudistus koskee koko kansaa ja siinä on tavoitteena, kansanedustaja Niinistöä lainatakseni, maamme puolustuskyvyn ja kansalaisten maanpuolustustahdon säilyttäminen. Puolustushallinto on täysin sitoutunut tähän tavoitteeseen.