Pitäisikö Suomessa antaa ehkäisyneuvonnan sijaan hedelmällisyysneuvontaa?

Kuvassa on kaksi toisistaan erkaantuvaa pingviiniä ja teksti: ”Ystäväni, kerro mulle, miltä se tuntuu, kun kaikki menee, niin kuin suunnittelee? Pelkäätkö sä koskaan, et me kadotaan toisiltamme – toinen valoon, toinen pimeyteen?”

Luen nimimerkki PNG:n sarjakuvakirjaa lapsettomuuden aiheuttamista tunteista pala kurkussa.

Kuvat syyllistävät. Itkettävät. Ja välillä naurattavat.

Myöhemmin haastattelen tätä päälle 30-vuotiasta naista lehtijuttua varten. Hän kertoo aloittaneensa piirtämisen kahden keskenmenon ja yhden kohtukuoleman jälkeisissä tunnelmissa. Kuvat hän siirsi internetiin vastaperustamaansa blogiin, jossa hän halusi nimimerkin suojissa kertoa oman näkökulmansa lapsettomuuteen pelkäämättä loukkaavansa läheisiään.

Blogista tuli valtavan suosittu.

Suomessa arviolta 30 000 paria kärsii tälläkin hetkellä lapsettomuudesta. Jos lukuun lasketaan vielä sinkut, jotka toivoisivat lasta mutta eivät ole löytäneet kumppania, luku on vieläkin suurempi.

Itse asiassa se on pelottavan suuri. Euroopan suurimpia.

Ja kasvaa edelleen.

Samaan aikaan lapsettomuushoidot lisääntyvät, kun synnyttäjien keski-ikä nousee ja epäterveelliset elämäntavat yleistyvät.

Lapsettomuuteen erikoistunut lääkäri Eero Varila kertoi tarinan. Perhe oli tullut vastaanotolle. Heillä oli mukanaan lapset, 4- ja 6-vuotiaat pojat. Vanhempi kommentoi nuorempaa sisarustaan sanomalla, että ”oikeastaan toi on mun kaksonen.”

Lapsen mielikuvistusta? Juksausta?

Ei suinkaan.

Lapset olivat saaneet alkunsa samasta hedelmöityshoidosta, mutta nuorempi oli odottanut pakkasessa pari vuotta sulatusta ja sitä, että jo jakautumaan lähtenyt alkio siirretään aikanaan äitinsä kohtuun.

Tulevaisuudessa tällaisia hedelmöityshoidoilla alkuunsa saaneita ”kaksosia” on yhä enemmän. Hyvä niin.

Hoidot eivät kuitenkaan ole ilmaisia. Yksi hoitokerta saattaa ilman yhteiskunnan tukea maksaa 5 000 euroa lääkkeineen eikä kukaan takaa, että hoitoputken päässä odottaa lopulta lapsi.

Lapsettomuuden aiheuttaman inhimillisen kärsimyksen määrää ei voi rahalla mitata. Suru saattaa vallata koko elämän, kuten kävi PNG:lle.

”Suomessa saa kyllä ehkäisyneuvontaa, mutta meillä ei ole juurikaan tahoja, jotka antaisivat hedelmällisyysneuvontaa”, sanoo Väestöliiton väestöntutkimuslaitoksen johtaja Anna Rotkirch tämän viikon Suomen Kuvalehdessä.

Pitäisiköhän tehdä jotain?

Nimimerkki PNG:n sarjakuvia lapsettomuudesta voi katsoa täältä.

Laskettua aikaa – laajempi artikkeli lapsettomuudesta löytyy 30.7. ilmestyvästä Suomen Kuvalehdestä.