Pisa-menestys romahti – tässä kootut selitykset
Suomalaisnuorten luku- ja laskutaidosta huolestumisen lisäksi huolestua voi myös suomalaisaikuisten kyvystä ymmärtää syitä ja seurauksia.
Suomalaisnuorten heikko menestys tuoreessa Pisa-tutkimuksessa on syystäkin herättänyt huolta suomalaisen peruskoulun kehityksestä. Pisa-tulokset ovat laskeneet vuoden 2006 maailmanennätystasolta noin 60 pisteellä eli yli puolella keskihajonnalla sekä luku- että laskutaidossa.
Selityksistäkään ei ole puutetta. Varsinkin somepalstoja selaamalla voi tosin yhtä hyvin huolestua suomalaisaikuisten kyvystä ymmärtää syitä ja seurauksia kuin suomalaisnuorten luku- ja laskutaidosta.
Jotta Pisa-tulosten muutosta voisi jollakin tekijällä selittää, tulisi kahden ehdon täyttyä. Ensinnäkin kyse pitäisi olla jostain sellaisesta, millä on vaikutusta tuloksiin. Pelkkä korrelaatio ei riitä. Toiseksi tämän tekijän olisi pitänyt muuttua negatiiviseen suuntaan.
Esimerkiksi koulujen resurssipula ei selitykseksi kelpaa. Koulujen resursseilla, eli vaikkapa luokkakoolla tai opettajien määrällä, voi hyvinkin olla vaikutusta oppimistuloksiin. Peruskoulujen oppilaskohtaiset menot eivät kuitenkaan ole Tilastokeskuksen mukaan vähentyneet vaan kasvaneet koko 2000-luvun ajan. Siis reaalisesti, hintatason ja palkkojen muutokset huomioon otettuna.
