Pienituloinen voi olla varakas omistaessaan asunnon

Varallisuuserot ovat unohtuneet keskustelusta, kirjoittaa Arno Kotro.

Profiilikuva
Perintövero
Teksti
Arno Kotro

Keskustelu taloudellisesta eriarvoisuudesta on omituista. Niin tutkijoiden, poliitikkojen kuin mielipidekirjoittajienkin keskuudessa elää sitkeästi näkemys, että tuloerot ovat pahasta, mutta varallisuuseroilla ei tunnu olevan väliä.

Helsingin Sanomien kyselyssä kansalaiset kaipasivat tasaista tulonjakoa: suurimmaksi kuukausiansioksi haluttiin noin 4 000 euron bruttotulot ja pienimmiksi reilut 2 000 euroa. Tätä isommat tuloerot koetaan epäoikeudenmukaisiksi.

Kun ottaa huomioon progressiivisen tuloveron ja koulutukseen kuluvat vuodet, suomalaiset siis haluaisivat koko elämänkaarta ajatellen jokseenkin saman ansiotulon kaikille.

Samalla perintöveroa vastustetaan tomerasti. Kyselyistä piirtyy kumma kuva: varallisuuserot sallitaan, kunhan ne eivät perustu omaan työhön vaan syntyperään. Luokkayhteiskunta hyväksytään, mutta ei pyrkimystä itse vaikuttaa luokka-asemaansa. Työllä ei saa rikastua, kaikella muulla kyllä.

Perintöjen ja myyntivoittojen kevyt verotus yhdessä ankaran tuloveron kanssa ovat johtaneet tilanteeseen, jonka ei luulisi miellyttävän sen enempää vasemmistoa kuin oikeistoakaan. Olemme luisumassa luokkayhteiskuntaan, jossa omaisuuserot kasvavat mutta oman työn vaikutus luokka-asemaan on yhä vähäisempi.