Pertti Paperimies avaa palkka­neuvottelut – Tuhoutuuko kaikki, mitä kilpailukyvystä on saatu pelastettua?

NÄKÖKULMA: Ruotsissa paikallisen sopimisen edistäminen ei ole juuri kasvattanut palkkaeroja, kirjoittaa Roope Uusitalo.

Profiilikuva
palkat
Teksti
Roope Uusitalo
Suomen Kuvalehti
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Suomen Kuvalehti kokeilee uutta koneääntä. Jos haluat, voit antaa palautetta äänen laadusta täältä.

Syksyn palkkaneuvottelut käydään pitkästä aikaa ammattiliittojen ja työnantajaliittojen välillä. Keskitetyt kaikkia aloja koskevat neuvottelut ovat historiaa, ja tämän taatakseen Elinkeinoelämän keskusliitto on purkanut koko neuvotteluorganisaationsa.

Keskusjärjestöjen sijaan palkoista sovitaan syksyllä liittotasolla. Syntymättä jääneen Suomen mallin idea oli, että kansainväliselle kilpailulle alttiina olevat alat sopisivat ensin palkankorotuksistaan tavalla, joka pitäisi huolen myös kilpailukyvystä keskeisiin kilpailijamaihin verrattuna.

Tämä sopimus olisi luonut jonkinlaisen lähtötason myös muille aloille. Olisi nimittäin vaikea kuvitella, että pahasti kikytetyt julkisen sektorin alat suostuisivat euroakaan pienempiin palkankorotuksiin kuin mitä vientialojen liitot saavat sovittua. Vaikka Suomen mallista ei sopimusta syntynyt, syksyn palkkaneuvotteluja käydään näillä näkymin suunnilleen keväällä kaavailtuun tapaan.