Pariisista ei tehdä New Yorkia

Jälkipolville halutaan jättää harmoninen kokonaisuus, kirjoittaa Helena Petäistö.

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Viime viikolla Pariisin kaupunginhallitus kaatoi tornihankkeen, joka olisi tuonut kaupungin laidalle 42-kerroksisen Tour Trianglen.

Äänestyksellään se vahvisti 1970-luvulla tehdyn periaatepäätöksen siitä, ettei Pariisista tehdä New Yorkia. Pariisi pysyy eurooppalaisena metropolina. Se ei hae mallia Atlantin takaa, vaan amerikkalaiset saavat tulla tänne ja tulevatkin sankoin joukoin katsomaan tätä koko maailman kaupunkimatkakohteiden ykköstä.

Pariisilaisille annettiin šokkihoitoa vuonna 1972, kun presidentti Georges Pompidoun hanke, 60-kerroksinen Montparnassen torni valmistui. Torahammas Pariisin harmonisessa siluetissa järkytti niin, että Valéry Giscard d’Estaingin tultua presidentiksi lakia muutettiin. Sen jälkeen kaupungin historialliseen keskustaan ei ole enää voinut pystyttää muita korkeampia rakennuksia. Ja tämä ensimmäinen tornihanke sitten 1970-luvun osoitti, ettei se onnistu kaupungin laidallekaan. Estetiikasta tarkat ranskalaiset katsovat, että sieltäkin asti se törröttäisi liikaa ja pilaisi tarkkaan suojellun harmonian.

 

Kuitenkin ranskalaiset jos ketkä ovat tornirakentamisen mestareita. He aloittivat taitolajin ensimmäisinä Euroopassa jo 1950-luvulla, kun futuristinen La Défense, ”Pariisin Manhattan”, alkoi nousta Pariisin rajojen ulkopuolelle – sen verran kauas, ettei sitä näe Pariisista kuin tietyistä paikoista. Komea pilvenpiirtäjäkaupunki onkin laadukas lajissaan. Sinne on rakennettu toinen toistaan upeampia ja huimempia torneja aivan tähän päivään saakka. Tornitalot pitävät sisällään 1 500 yritystä, yhteensä 170 000 työntekijää. La Défense on Pariisille niin kuin Espoo torneineen Helsingin kyljessä. Komeutta pääsee katsomaan suoraan metrolla – ja se on todella näkemisen arvoinen.