Iso kaunis

Ikäville lakiesityksille kannattaa antaa lupsakat nimet, Jukka Ukkola kirjoittaa.

Profiilikuva
Ukkola
Teksti
Jukka Ukkola
jukka.ukkola@hotmail.com
2 MIN

Yhdysvalloissa on hyväksytty presidentti Donald Trumpin mieliksi valtava lakikokoelma, joka tunnetaan nimellä ”Iso kaunis laki”. Harva muistaa, mitä lähes tuhatsivuinen paketti sisältää, mutta sen nimi jää kaikkien mieleen, joten siihen on helppo vedota asiassa kuin asiassa. Iso kaunis laki kuulostaa katekismuksen käskyltä, Jumalan sanalta – ja jumalaksihan Donald Trump ilmeisesti ennen pitkää julistetaan.

Olkoonpa lakipaketin sisältö mikä tahansa, sen esillepano kelpaa malliksi myös Suomeen. Meillähän pyritään saamaan melkein koko lain sisältö jo otsikkoon tai yhteen virkkeeseen, joka kertoo kaikesta kaiken. Tulos voi olla päinvastainen, muodoton kapulakielinen möykky, joka ei kerro mistään mitään, koska kukaan ei saa siitä selvää. Tosin on myönnettävä, ettei yksinkertainen nimikään, kuten taksilaki, aina pelasta sekavuudelta.

© Janne Tervamäki

Esimerkiksi adjektiivien ja adverbien lisääminen lakiteksteihin saattaisi parantaa kansalaisten laintuntemusta ja -ymmärrystä. Poliitikoille se tarjoaisi oivan keinon tehdä työstään hyväksyttyä, jopa arvostettua – juuri siihenhän Yhdysvalloissa nyt pyritään. Suomessakin hallitus selviäisi vähemmällä vihapuheella, jos se ymmärtäisi nimetä ikävät lakiesityksensä nykyistä lupsakkaammin. Ei siis enää työttömyysturvan heikennyksiä ja puheita alisuorittamisesta, vaan vaikkapa ”Onnenpekan työlakipaketti”. Eikä tylyjä maahantuloesteitä liian paljastavilla lakitermeillä, vaan lakipaketti nimellä ”Suomi kiehtoo” – siinähän ei vielä paljasteta, pidetäänkö kiehtomista hyvänä vai huonona asiana.